Turvallisuus ja puolustus

| 14.5.2024 | EUROVAALIT 2024 | 0 Kommenttia

Arviomme on, että ilmasto- ja biodiversiteettikriisien  aiheuttavat ongelmat tulevat nostamaan kansainvälisiä jännitteitä seuraavina vuosikymmeninä. Samaan aikaan toisen maailmansodan jälkeen useille toimijoille on kasaantunut vaatimuksia muuttaa maailmansodan raunioille luotua maailmanjärjestystä. Vaatimuksia tulee sekä niiltä, joiden voima kansainvälisellä areenalla on noussut että niiltä joiden asema on heikentynyt tai uhkaa heiketä. Muun muassa Neuvostoliiton hajoaminen, Venäjän hyökkäys Georgiaan ja vuonna 2022 Ukrainaan ovat jo rikkoneet toisen maailmansodan jälkeen luodun sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän. Siksi Suomen ja EU:n jäsenmaiden turvallisuus perustuu lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Natoon. Pitkällä aikavälillä EU:n tulee edistää uuden laajan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen syntyä.

EU vahvistaa omaa turvallisuuttaan panostamalla yhteistyöhön Naton kanssa ja lisäämällä huoltovarmuuttaan ja varautumalla kansainvälisiiin konflikteihin, pandemioihin ja luonnonkatastrofeista aiheutuviin ongelmiin. EU panostaa etupainotteisesti vihreään siirtymään ja tarjoaa tarpeellista teknologiaa kehittyville maille edullisin ehdoin.

Suurin este vastata nouseviin turvallisuushaasteisiin kehittyvissä maissa on poliittisten järjestelmien kyvyttömyys. EU panostaa siviilipuolen yhteistyöhön kehittyvissä maissa laajalla rintamalla osana vihreän siirtymän investointeja.

Demokraattiset maat eivät sodi keskenään eivätkä aloita sotia. Sotilaallinen uhka tulee autoritaarisesti johdetuista maista. EU:sta itään sellainen on Venäjä. EU:n tulee varautua Venäjän uhkaan yhdessä Naton kanssa. Vakauden ja rauhan ylläpitämiseksi, EU:n tulee  pyrkiä siihen, että EU:n ja Venäjän välissä ei ole “harmaata vyöhykettä”, jossa Venäjä voisi horjuttaa vakautta ja rauhaa. EU:n tulee pyrkiä yhteistyöhön jotta sen rajalla olevat maat olisivat EU-kelpoisia niin halutessaan. 

Venäjän hallinto tekee väsymättä työtä tuhotakseen vapaan lehdistön, ja sen toimet kohdistuvat myös EU:hun. Liberaali avoin demokratia, jossa kansalaisilla on saatavilla luotettavaa tietoa, ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä on aktiivisesti puolustettava.

Jo Ukrainan sodassa lennokit ja vedessä liikkuvat droonit ovat muuttaneet sodan kuvaa. Laajemmin kyse on sodan robotisaatiosta, jossa laitteita joko ohjaa suoraan ihminen tai laitteilla itsellään on omaa tiedon käsittely- ja päätöksentekokykyä. Sodankäynnin perinteiset maa-, ilma- ja merivoima-aselajit ovat saaneet jo aiemmin rinnalleen avaruus- ja kybervoimat. Informaatiosodankäyntiä on ollut olemassa jo antiikin ajoista lähtien, mutta teknologian kehitys tekee siitäkin nopeatempoisempaa ja vaikuttavampaa. 

Modernissa sodankäynnissä menestyminen edellyttää EU:lta ja jäsenmailta riittävää panostusta nouseviin ja murroksellisiin teknologioihin, joita ovat esimerkiksi: 

  • Tekoäly ja koneoppiminen (AI) 
  • Autonomiset järjestelmät ja robotisaatio
  • Kvanttiteknologia
  • Bioteknologia ja ihmisen suorituskyvyn kasvattaminen
  • Hypersooniset järjestelmät (ohjukset ja raketit)
  • Avaruusteknologia
  • Uudet materiaalit ja valmistusmenetelmät
  • Energia ja propulsio
  • Seuraavan sukupolven viestintäverkot
  • Operatiiviset järjestelmät, joilla seurataan ja analysoidaan informaatio- ja hybridivaikuttamista.

Toimenpide-ehdotuksia:

  • Tiivistetään tiedonvaihtoa EU:n ulkopuolisesta informaatiovaikuttamisesta.
  • EU-mailla tulee olla riittävä oma puolustusteollisuus, jonka avulla jäsenmaat voivat luoda riittävät sotilaalliset kyvykkyydet.
  • Kehitetään kansainväliset sopimukset aseiden omatoimisen päätöksenteon säännöistä. Tavoitteena pitää olla siviilien suojelu.
  • Panostetaan kyberturvallisuuteen: eristetään kriittinen IT avoimesta internetistä.
  • Jatketaan panostuksia tärkeän infrastruktuurin vahvistamiseen ja omavaraisuuden kehittämiseen sekä häiriöihin varautumiseen, merkittävimpinä uhkina ilmastonmuutos ja sen vaikutukset maatalouteen, epidemiat, sähkön- ja kaasunjakelun massiiviset häiriöt, sotatilat.
  • EU:n on pyrittävä omavaraisuuteen kriittisten lääkkeiden ja muiden terveysturvallisuuteen liittyvien tuotteiden ja materiaalien osalta. Tuetaan, tarvittaessa myös taloudellisesti, eurooppalaista yhteistyötä niin lopputuotteiden kuin raaka-aineidenkin tuotannossa.
  • EU:n tasolla tulee kerätä ja hyödyntää aikaisempien kriisien opit varautumisen vahvistamiseksi.
  • Keskisen Euroopan ja Pohjoismaiden sähköverkkojen välistä ja jäsenmaiden välistä sähkön siirtoa kehitetään. Sähköverkkojen toimintavarmuutta kaikissa luonnon ja sotilaallisen uhkan oloissa kehitetään jatkuvasti

Lisää eurovaaliaiheistamme:

Valitse Viitteen ehdokkaista