Ilmastokriisin pysäyttävä EU - Viite - Tieteen ja teknologian vihreät ry

Ilmastokriisin hillitsemiseksi 1,5 asteen lämpenemiseen EU:n on saavutettava asettamansa ilmastotavoitteet ja oltava yhä kunnianhimoisempi uusia asettaessa. Seuraava parlamentti käsittelee vuoden 2040 päästötavoitteita, joista johdetaan vuosikohtaiset päästötavoitteet 2030-luvulle. Nopea siirtymä tulee jäsenmaille halvemmaksi kuin siirtymän pitkittäminen. Se luo paljon uusia työpaikkoja, mutta myös tarvetta huolehtia uudelleenkoulutuksesta, kun fossiilialojen työpaikkoja katoaa siirtymän myötä.

Kansainvälisellä tasolla EU:n ilmastotavoitteet kirittävät muita suurvaltoja. EU:n lainsäädäntö on kokoaan suurempi, sillä yritykset sopeutuvat EU:n sääntelyyn ja tuottavat samaa tuotetta muillekin markkinoille.

Kunnianhimoiset päästötavoitteet parantavat Suomen kilpailukykyä EU:n sisällä, sillä suomalainen teollisuustuotanto on EU:n keskiarvoa puhtaampaa. Puhtaan energian saatavuuden vuoksi se voi puhdistua edullisesti jatkossakin ja houkutella Suomeen suuria investointeja sekä luoda uutta vientiä.

EU:n tulisi keskittyä ilmastopolitiikassaa päästövähennystavoitteisiin, jotta jäsenmaat, yritykset ja yksilöt voivat valita tehokkaimmat tavat päästöjensä vähentämiseen. Uusiutuvan energian osuutta korostavat tai energian kokonaismäärää rajoittavat tavoitteet eivät ole välttämättä tehokkaita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa niiden tuomiin rasitteisiin nähden. Kaikkea hiilivapaata energiantuotantoa tarvitaan paljon EU:n vähäpäästöisen teollisuuden potentiaalin saavuttamiseen, jotta voimme syrjäyttää korkeapäästöisempää tuotantoa muualla maailmassa.

EU:n tulisi selvittää mahdollisuutta luoda keskitetty julkinen markkinapaikka taakanjakosektorin päästöyksiköille, joita jäsenmaat joutuvat hankkimaan toisiltaan, jos eivät pääse taakanjakosektorin tavoitteisiinsa muiden joustojen kautta. Läpinäkyvyys lisäisi tehokkuutta ja toisi kansalaisille ilmi jarruttavan ilmastopolitiikan kustannuksia. Tämän myötä taakanjakosektorin päästökiintiöille muodostuisi myös selkeä hinta, jota EU voisi käyttää pohjana uudelle sakkojärjestelmälle, jolla sanktioidaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät kaikki joustot ja yksiköiden hankinta huomioidenkaan pysy tavoitteissaan. Nykyisellään sanktiona toimivat vain kireämmät tavoitteet jatkossa.

Kiertotalous lisää Euroopan omavaraisuutta kun EU:n riippuvuutta muista maista voidaan vähentää. Kiertotalous työllistää EU:n sisällä ja vähentää luonnonvarojen käyttöä.

Asetetaan EU:n 2040-päästövähennystavoitteiksi vähintään 95% vähennys nettopäästöissä ja 90% vähennys kokonaispäästöissä vuoden 1990 tasoon verrattuna, Ilmastopaneelin laskelmien perusteella. EU:n tulevan päästökertymän tulee pysyä 1,5 asteen päästötavoitteeseen nähden reilun hiilibudjetin sisällä.
Korostetaan 2040 päästötavoitteen jakamisessa alasektoreille (päästökauppasektori, taakanjakosektori ja maankäyttösektori) kustannustehokkuutta ja hiilivuodon torjuntaa.
Selvitetään taakanjakosektorin päästöyksiköille markkinapaikan luomista ja selkeä sakkojärjestelmä, jolla sanktioidaan taakanjakosektorin tavoitteissa pysymättömiä valtioita.
Painotetaan taakanjakosektorilla sen uutta liikenteen ja lämmityksen polttoaineiden päästökauppamekanismia. Vähintään kaksinkertaistetaan hintaraja (nyt 45 euroa vuoden 2020 euroissa), jonka myötä markkinoille voidaan laskea lisää päästöoikeuksia markkinavakausvarannosta.
Luovutaan energian kokonaismäärälle rajoja asettavista energiatehokkuustavoitteista ja kohdistetaan tavoitekunnianhimo päästövähennystavoitteisiin.
Huolehditaan, että on käytössä sertifikaatit ja kannustava markkinamekanismi päästöjen talteenottoon ja varastointiin.
Arvioidaan yhä useampien tuoteryhmien hiilijalanjälkiä, jotta ne voidaan ottaa EU:n tulevan hiilitullijärjestelmän piiriin. Vaatimuksia arvioinnin tarkkuudesta yleisellä tasolla (ns. referenssitaso) tulee höllentää, jotta hiilitulleja saadaan laajennettua.
Säädetään vaatetuotannolle kierrätysvelvoite ja lisätään kierrätyskuidun käyttöä.

Lisää eurovaaliaiheistamme:

Valitse Viitteen ehdokkaista