Näin vaalien alla Vihreitä tentataan usein suhtautumisesta ydinvoimaan osana ilmastonmuutoksen torjuntaa. Välillä tuntuu, että ydinvoimaa käytetään vain lyömäaseena Vihreitä vastaan, vaikka laajempi kysymys keinoista torjua ilmastonmuutosta olisi tärkeämpi.

Suhtautuminen ydinvoimaan lienee myös jonkinlainen sukupolvikysymys – nuoremmille ydinvoima yksittäisenä kysymyksenä ei edes ole kovin kiinnostava. Monen ydinvoiman vastustajan kanta on alkujaan syntynyt reaktiona Neuvostoliitossa vallinneeseen välinpitämättömyyteen ydinvoiman riskeistä ja siitä aiheutuneeseen Tshernobylin onnettomuuteen, joten vastustuksella on ollut hyvät syynsä. Onnettomuuksia ei ole kuitenkaan sattunut vuoden 1980 jälkeen rakennetuissa voimaloissa, ja ydinvoima on tilastollisesti jopa turvallisin energiamuoto.

Käymmekin tässä kirjoituksessa läpi, miksi ydinvoimaan tulee suhtautua yhtenä osana ilmastonmuutoksen torjuntaa muiden vähäpäästöisten energiamuotojen joukossa. Ei enempää, eikä vähempää.

Aloitetaan olemassa olevasta ydinvoimasta, johon Vihreät ovat suhtautuneet vähintäänkin neutraalisti. Nykyiset ydinvoimalat tuottavat vähäpäästöistä sähköä kohtuulliseen hintaan ja siksi niiden ehdottomasti kannattaa olla osa energiajärjestelmää. Saksan Energiewenden kaltaista tilannetta, missä vähäpäästöistä ydinvoimaa korvataan fossiilisilla energianlähteillä, eivät Vihreät missään tapauksessa halua.

Jotkut kritisoivat ydinvoimaa mm. uraanin louhinnan ongelmista, mutta tällainen kritiikki herättää kysymyksen siitä, mikä olisi parempi vaihtoehto, koska kaikissa energianlähteissä on omat kaivannaisiin liittyvät ongelmansa. Uusiutuvat energialähteet tarvitsevat erilaisia metalleja energiayksikköä kohden ydinvoimaa enemmän, mutta siitä huolimatta tarvitsemme vähäpäästöisiä uusiutuvia moninkertaisesti lisää korvaamaan fossiiliset polttoaineet.

Vihreät eivät myöskään ole vastustaneet ydinvoimaloiden käyttöiän jatkoa. Jos ydinvoimalat katsotaan STUKin asiantuntevien viranomaisten taholta turvallisiksi ja investoinnit ovat kohtuullisia, on vähäpäästöisen energianlähteen käytön jatkaminen positiivinen asia. Tarvitsemme kaiken vähäpäästöisen energian, jotta voimme radikaalisti vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Eri energiamuotojen ilmastopäästöjen mediaaniarvio koko elinkaaren osalta energiayksikköä kohden. Lähde IPCC

Täysin uudet ydinvoimalat Suomessa ovat poliittisena kysymyksenä puolestaan turhan epämääräinen, koska sellaisia ei ole lähiaikoina tiedossa. Viimeisimmät ydinvoimahankkeet ovat osoittautuneet hitaiksi ja hankaliksi, joten on vaikea nähdä, että vastaavia hankkeita kukaan edes ehdottaisi. Vihreissä on erilaisia näkemyksiä ydinvoiman tulevaisuuden mahdollisuuksista, mutta yksimielisiä olemme siitä, että ilmastonmuutoksen tehokas torjunta on tärkeintä. LUT:n tutkimuksen mukaan tuulivoima on yksi edullisimpia energiantuotantomuotoja, joten sitä luonnollisesti kannattaa lisätä merkittävästi.

Pelkästä ydinvoimasta vääntäminen lieneekin usein harhautus siitä isommasta kysymyksestä eli ilmastonmuutoksen kokonaisvaltaisesta torjunnasta. Vihreiden viime kesänä hyväksymä poliittinen tavoiteohjelma linjaa seuraavasti: “Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vihreät suhtautuvat avoimesti kaikkeen vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia. Sellaisia emme halua lisää.”

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi täytyy keskittyä ennen kaikkea fossiilisten tukien vähentämiseen, liikenteen sähköistämiseen, raideliikenteeseen, kaupunkirakenteen tiivistämiseen, vähäpäästöisen uusiutuvan energian lisäämiseen ja lopulta fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiseen. Myös ruoantuotannolla on tärkeä osa hiilineutraalissa yhteiskunnassa, joten meidän kaikkien tulee siirtyä ruokavalioissamme huomattavasti kasvispainotteisempaan suuntaan, kuten hiljattain julkaistussa Vihreiden maatalouspoliittisessa ohjelmassa selkeästi todetaan.

Olemme Vihreissä sekä etenkin Tieteen ja teknologian vihreissä eli Viitteessä puhuneet näistä teemoista jo pitkään. Vihreissä on toki perinteisesti suhtauduttu nihkeästi ydinvoimaan, mutta kritiikki on kohdistunut ennen kaikkea viimeaikaisiin hitaisiin ja hankaliin hankkeisiin eikä niinkään teknologiaan itsessään.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen Vihreiden ehdokkaiden vaalikoneessa kysymykseen “Mikäli uusiutuvien energia ei riitä kattamaan Suomen energiantarvetta, pitäisikö loppuosa saada ennemmin ydinvoimasta vai fossiilisista polttoaineista?” kaikki vastanneet olivat valinneet ydinvoiman. Myöskin Energiateollisuus ry:n vuosittain Kantar TNS:llä teettämän ydinvoimakantoja mittaavan kyselyn mukaan tänä keväänä vihreiden kannattajissa oli enemmän ydinvoimaan myönteisesti suhtautuvia (32%) kuin kielteisesti suhtautuvia (28%). Samansuuntaisia tuloksia saatiin epävirallisessa Vihreiden jäsenten Facebook-ryhmässä tehdyssä kyselyssä viime syksynä IPCC-raportin julkaisun jälkeen.

Ydinvoiman vastustukseen perinteisesti liittyy luottamus siihen julkisissa keskusteluissa ja lehdistössä luotuun mielikuvaan, että nurkan takana siintää joku ongelmaton uusiutuvan energian ratkaisu, joka kattaa kaiken tulevaisuuden energian tarpeen. Esimerkiksi kun uutisoidaan siitä, miten Tanska pyörii yhden päivän kokonaan uusiutuvalla energialla, syntyy mielikuva, että sama ratkaisu toimii pian meilläkin. Samalla kuitenkin unohdetaan kertoa, että kyse on sähkönkulutuksesta; Tanskan kokonaisenergian kulutus pohjautuu edelleen hyvin pitkälti fossiilisiin energiamuotoihin. Vaikka vähäpäästöiset uusiutuvat ovat todennäköisesti merkittävin tulevaisuuden energiamuoto, pelkästään ne eivät mahdollisesti riitä korvaamaan kaikkia fossiilisia esimerkiksi lämmityksen ja kasvavan sähköistymisen osalta. Siksi myös erilaiset ydinvoimaratkaisut kannattaa pitää osana energiapalettia.


Kun tarkastellaan globaalia energiankulutusta, tilanne näyttää synkältä. Edelleen yli 80% globaalista energiankulutuksesta on fossiilisia polttoaineita. IPCC:n raportissa todetaankin, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi ennen kaikkea vähäpäästöisten uusiutuvien – tuulen, auringon ja geotermisen energian – pitää kasvaa moninkertaiseksi. Lisäksi myös ydinvoimaa tarvitaan lisää.

Kansainvälinen uusiutuvan energian instituutti IRENA ennustaa, että uusiutuvilla voitaisiin vuonna 2050 tuottaa kaksi kolmasosaa kaikesta energiasta. Tämä olisi hieno saavutus toteutuessaan! Toisaalta vuonna 2050 myös se jäljelle jäävä yksi kolmasosa pitää tuottaa vähäpäästöisesti eikä fossiilisilla energialähteillä. Lisäksi raportissa valitettavasti arvioidaan lämmityksen tapahtuvan pitkälti bioenergialla, mikä ei ole kestävä ratkaisu. Bioenergiaa ei voi lisätä kestävästi kovin paljon, koska metsät tulee jättää hiilivarastoiksi ja osittain hyödyntää korkeamman jalostusasteen tuotteina, kuten puurakentamisessa. Kun haaste on näin mielettömän kova, ei vähäpäästöisiä uusiutuvia ja ydinvoimaa kannata asettaa vastakkain. Vastakkainasettelusta hyötyy vain fossiiliteollisuus.

Ydinvoiman tulevaisuuden rooli todennäköisesti liittyy etenkin kaupunkien lämmitykseen. Kaupunkien aidosti vähäpäästöinen lämmitys on niin haastava ongelma, että siinä saatetaan tarvita pieniä modulaarisia reaktoreita (SMR). Yhdysvalloissa SMR:iä odotetaan käyttöön vuonna 2026. Tällaisten reaktorien käyttöönotto on väistämättä pitkä projekti ja vaatisi Suomessa mahdollisesti lainsäädäntömuutoksia. Seuraavan hallituksen tulisikin tarkastella tarvitseeko ydinenergialaki päivittämistä modulaaristen reaktorien edistämiseksi. Muitakin vaihtoehtoja toki on, mutta ne eivät vaikuta ongelmattomilta tai kustannustehokkailta.

Vihreistä poliitikoista yhä useampi onkin viime vuosina ottanut kantaa ydinvoimaan entistä positiivisemmin. Oras Tynkkynen on kirjoittanut muun ilmastopolitiikan ohella ydinvoimakonsensuksesta. Kaisa Hernberg on todennut, että “ydinvoiman ja uusiutuvan energian vastakkainasettelu on typerää”. Atte Harjanne on kirjoittanut maailman pelastamisesta ydinvoimajankkauksen sijaan. Ydinvoima ei siis yksin ratkaise mitään, mutta on osa laajaa pakettia, jolla ilmastonmuutosta torjuntaan.

Jos pidät ilmastonmuutoksen torjuntaa seuraavan hallituksen tärkeänä tehtävänä, muista äänestää 14.4 Vihreitä! Viiteläiset ehdokkaat löytyvät sivulta www.tiedepuolue.fi.

Jos haluat tukea meitä tai vaikuttaa politiikkamme sisältöön, liity ihmeessä mukaan! Tervetuloa!

Johanna Kohvakka
Viitteen puheenjohtaja

Teemu Meronen
Vihreiden puoluehallituksen jäsen
Viitteen puheenjohtaja vuosina 2016-2018

[EDIT 1.5.2019: Lisätty Kantar TNS:n ydinvoimakantoja mittaavan kyselyn tulos]