EU:ssa tehtävät päätökset koskevat kaikkia tällä alueella asuvia, mutta kaikki eivät kuitenkaan saa äänestää täysi-ikäisenäkään. 

Monilla meistä asuu kotona tällainen tyyppi. Meillä se on collie-pentu Vappu.

Vuosittain yli 10 miljoonaa eläintä joutuu eläinkokeisiin EU-maissa. Yli puolitoista miljardia eläintä kuljetetaan teuraaksi, ja kuljetukset kestävät päiviä, jopa viikkoja. Kuljetuksissa on välillä tappavan kuumaa ja ahdasta. Laiton lemmikkieläinten kauppa tuottaa vuosittain rikollisille hyötyä 1,3 miljardin euron edestä, ja samalla aiheuttaa mittaamattomasti kärsimystä eläimille ja ihmisille.

Vihreiden periaateohjelmassa todetaan, että “eläimillä on ihmisistä riippumaton ja rahassa mittaamaton arvo, ja että niiden etu ja yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kaikessa julkisessa ja yksityisessä toiminnassa.” 

On selvää, että tämä ei vielä toteudu. Myös eläimet tarvitsevat puolestapuhujia EU-parlamenttiin. Tämä kärki edellä olen ollut itse vaikuttamassa muun muassa Euroopan vihreiden vaaliohjelmaan, ja aion olla vaikuttamassa vastakin sekä Suomessa että Euroopassa.

Samalla on selvää, että eläinasiat eivät ole oma saarekkeensa, tai “vain eläinasioita”. Niitä ei voi käsitellä irrallaan ihmisten elinkeinoista, maatalouspolitiikasta, talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta tai edes kaupunkipolitiikasta, jota tänään käsitellään. Myös kaupungeissa on turvattava hyvän elämän mahdollisuudet niin luonnonvaraisille eläimille kuin lemmikeillekin. Eläinasioiden on oltava läpileikkaava teema kaikessa politiikanteossa.  

Muutos kohti kestävämpää suhdetta eläimiin ja luontoon tarvitaan pikaisesti ja välttämättä. Nykyisenkaltainen eläintuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta monin tavoin. Eläinpohjaisen ravinnon tuotanto kuormittaa ympäristöä erityisen paljon, koska rehuntuotanto vie paljon peltopinta-alaa, ja eläinten ruuansulatus ja lanta aiheuttavat merkittäviä ilmastovaikutuksia. Muutoksen kohti parempaa maailmaa on kuitenkin oltava reilu. Kun ympäristötoimia tehdään, seuraukset eivät saa muodostua yksittäisille ihmisille kohtuuttomiksi.

Helsingin Sanomat uutisoi toukokuun puolivälissä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamat taloushaitat ovat kuusi kertaa pahempia kuin on ennustettu, ja globaali yhden celsiusasteen lämpötilan nousu johtaisi tutkijoiden mukaan 12 prosentin bruttokansantuotteen (bkt) laskuun.

Luonnon hyvinvointi todella on myös ihmisten hyvinvointia, vaikka hyvinvoinnin laskisi kylminä numeroina. Pidetään se mielessä sekä ohjelmia laatiessa että vaaliuurnilla.

Tuire Kaimio
Kirjoittaja on eläin- ja elokuva-alan yrittäjä, tietokirjailija, kaupunginvaltuutettu ja eurovaaliehdokas