(Huom. Vihreiden poliittisen tavoiteohjelman kirjaus on erisuuntainen kirjoittajan esittämän mielipiteen kanssa. Tavoiteohjelma: ”Nostetaan alkoholituotteiden alkoholipitoisuuden vähittäismyyntiraja 5,5 %:sta 15,5 %:iin siten, että viinien ja muiden rajan alle jäävien alkoholituotteiden vähittäismyynti on jatkossa sallittua muissakin kuin Alkon liikkeissä.”)
Päätöksenteon tulee olla sellaista, että se lisää hyvinvointia ja vähentää hyvinvointihaittoja. Tästä olemme varmasti kaikki yhtä mieltä. Sen sijaan voimme olla eri mieltä siitä, millaisin toimin tähän tulisi tähdätä ja missä määrin lainsäädäntö voi ohjata ihmisen toimintaa.
Yksi vaalien alla käytävä kestoaihe on viinien myynnin salliminen ruokakaupoissa. Lisäisikö tämä hyvinvointia vai pahoinvointia? Väitän tutkimustietoon pohjaten, että viinien myynnin vapauttaminen helpottaisi hyvinvoivien ihmisen arjessa tapahtuvaa alkoholin käyttöä, mutta samalla lisäisi merkittävästi hyvinvointihaittoja ja sen seurauksena myös pahoinvointia alkoholin riskikäyttäjille ja heidän läheisilleen.
Suomessa viimeisin alkoholilain uudistus astui voimaan vuonna 2018, jolloin kevennettiin useita alkoholiin liittyviä säännöksiä, kuten mahdollistettiin vahvempien juomien myynti kaupoissa, vapautettiin alkoholimainontaa ja pidennettiin Alkon aukioloaikoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt aiheesta jälkiarvioinnin, jonka mukaan alkoholiperäiset sairaudet ja kuolemat ovat lisääntyneet uudistuksen astuttua voimaan. Alkoholikuolemat ovat lisääntyneet noin 150:llä vuosittain ja tämä oli havaittavissa jo ennen koronapandemiaa. Uudistus on lisännyt eriarvoisuutta alkoholikuolleisuudessa sen kohdistuen eniten pienituloisempaan ja heikommassa asemassa olevaan väestönosaan. On myös huomioitava, että uudistuksen seurauksena pitkään jatkunut alkoholin kokonaiskulutuksen lasku pysähtyi.
Tarvitsemme vaikuttavia, tutkittuun tietoon pohjautuvia keinoja vähentää alkoholin haittavaikutuksia, kuten kuolemia, terveyshaittoja ja näiden mukanaan tuomia kustannuksia. Samalla tulee löytää ratkaisuja, joilla voidaan ennaltaehkäistä haittoja myös alkoholin riski- ja ongelmakäyttäjien läheisille.
Alkoholismi on Suomessa yleinen sairaus ja moni on alkoholin riskikäyttäjä, joten emme voi perustella viinien tuomista kauppoihin keskieurooppalaisilla juomatavoilla, joka nähdään monesti ihannetilana.
Alkoholiin terveellisesti suhtautuvat pystyvät kuluttamaan väkevämpiä juomia ilman terveyshaittoja myös niiden ostamisen laajentuessa päivittäistavarakauppoihin. Alkoholin saannin helpottaminen pahentaa kuitenkin tilannetta ongelma- ja riskikäyttäjillä, joilla käyttö ei ole enää omassa hallinnassa. THL:n mukaan alkoholin kokonaiskulutus ei viimeisen alkoholilain uudistuksen jälkeen ole juuri muuttunut. Jälkiarvioinnissa kuitenkin tuodaan ilmi, että alkoholin kulutus lisääntyi nimen omaan heikommassa asemassa olevilla riski- ja ongelmakäyttäjillä.
Alkoholin riski- ja ongelmakäyttäjille alkoholin saannin helpottuminen viinien myynnin vapauttamisen kautta tulee tämän tiedon valossa lisäämään kulutusta. Tätä kulutusta ei voida vähentää alkoholiveroa korottamalla. Kun kuukausitulot pysyvät samana, mutta alkoholin hinta nousee, kuluu entistä suurempi osa käytettävissä olevista varoista alkoholiin. Tällöin jää vähemmän rahaa perustarpeisiin, kuten asuntoon, ruokaan ja muihin hyvinvointia ylläpitäviin tekijöihin.
Sen sijaan alkoholiin terveesti suhtautuvat pystyvät suunnittelemaan ostoksensa sen mukaan, että käyvät tarvittaessa ostamassa viininsä Alkosta ennakoiden. Viinien myynnin vapauttaminen asioinnin helpottumisella ei siten ole painava peruste viinien myynnin vapauttamiselle.
Alkoholin sääntelylle on vahvat kansanterveydelliset perusteet. Alko pyrkii vähentämään alkoholihaittoja, kun taas alkoholin myynnin vapauttaminen entisestään ei pyri vähentämään alkoholin kokonaiskulutusta – päin vastoin. THL:n arvion mukaan alkoholilain uudistuksen hyötyjiä ovat olleet ainakin päivittäistavarakaupan toimijat – ei siis ihme, että erityisesti kaupan ala kannattaa myös viinien myynnin vapauttamista. Mikäli viinit vapautetaan, on koko Alkon asema uhattuna, sillä pelkkä väkevien myynti ei riitä perusteeksi haittoja vähentävän monopolin ylläpitämiseksi.
Sääntelyä voi uudistaa maltillisesti ja vaikutuksia arvioiden, mutta ei ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella.
Elma Hyöky
Jyväskylän kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan jäsen
Keski-Suomen aluevaltuutettu, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja
Eduskuntavaaliehdokas, Keski-Suomi