Sosiaali- ja terveysministeriö asetti helmikuussa työryhmän selvittämään sosiaalisen median haittoja nuorille. Pääministeri Orpo on ehdottanut somen kieltämistä alle 15-vuotiailta. Huoli nuorista on ymmärrettävä, mutta tutkimusnäyttö ei osoita perusteluja kiellolle.
83 suomalaista nuorisotutkijaa julkaisi politiikkasuositukset, joissa linja on selkeä: kielloista ei ole näyttöä, eikä niitä pidä asettaa. Tutkijoiden mukaan kokeellinen näyttö ei osoita merkittäviä hyvinvointihyötyjä käytön täyskielloista. Nuorten hyvinvointi on ollut laskusuunnassa jo ennen somea ja älypuhelimia. Kielto ei siis pureudu ongelman juuriin, vaan siirtää huomion pois niistä. Syyt laskuun ovat moninaiset: koulupaine, taloudellinen epävarmuus, ilmastoahdistus, yksinäisyys. Some on helppo syntipukki, mutta sen poistaminen ei korjaa näitä.
Kielto aiheuttaisi monenlaista haittaa. Some on monelle nuorelle keskeinen sosiaalinen tila: paikka pitää yhteyttä kavereihin, löytää vertaisia, seurata uutisia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. EU Kids Online 2025 -tutkimuksen mukaan joka neljäs nuori kokee olevansa verkossa helpommin oma itsensä. Kielto kohdistuisi juuri niihin, joille digitaalinen yhteisö korvaa sen, mitä lähiympäristöstä ei löydy.
Kaiken lisäksi kielto on kierrettävissä. Australia kielsi somen alle 16-vuotiailta viime vuoden lopulla, mutta 61 prosenttia kiellosta huolimatta pitää edelleen pääsyn vähintään yhdelle alustalle. Toimiva valvonta edellyttäisi kaikkien käyttäjien pakollista tunnistautumista, mikä on yksityisyyden kannalta täysin eri luokan kysymys.
Järkevämpi tie kulkee alustojen sääntelyn kautta. EU:n digipalveluasetus on jo olemassa, mutta sitä ei panna toimeen riittävällä vakavuudella. Algoritmit on suunniteltu maksimoimaan käyttöaikaa, ei hyvinvointia. Tähän pitää puuttua. Kansallinen lisäsääntely kannattaa kohdistaa alustojen haitallisiin piirteisiin, ei ikärajoihin. Lisäksi sosiaalisen median palveluiden toimintamallien korjaamisesta hyötyisivät myös aikuiset.
Suomi tarvitsee myös parempaa mediakasvatusta. Digitaalinen toimijuus, kriittinen medialukutaito ja algoritmien ymmärtäminen ovat taitoja, joita ei opi kieltämällä. Suomella on jo nyt digitaalisen osaamisen vaje. Nuoria ei pidä sulkea ulos digitaalisesta maailmasta, vaan auttaa toimimaan siellä viisaasti.
Tuomo Liljenbäck
toiminnanjohtaja, Viite – Tieteen ja teknologian vihreät