Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) uusi rahoituslaki astui voimaan vuodenvaihteessa. Tavoitteena on nostaa Suomen yksityiset ja julkiset TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Yhteisymmärrys TKI-panostusten välttämättömyydestä on merkittävä askel suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa. Seuraavaksi on nostettava kunnianhimon tasoa TKI-panostusten kohdentamisessa.
Suomi kohtaa nyt ja tulevaisuudessa merkittäviä haasteita. Ilmastonmuutos, luontokato, kasvava eriarvoisuus ja väestön vanheneminen haastavat maamme kestävää kehitystä. TKI-rahoitusta kannattaa kohdentaa näiden haasteiden ratkaisemiseen. Suomalaisten hyvinvointi, yhteiskunnan kestävyys, talouden uudistuminen ja elinkeinoelämän kestävyysmurros voivat kulkea käsi kädessä.
Suomessa TKI-rahoituksen keskeinen tavoite on perinteisesti ollut talouskasvu. Jatkossa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään uudistumiseen. Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen ei saa unohtua, kun TKI-rahoituksen jatkosta linjataan. On tärkeää huolehtia, että tavoitteet eivät kapene vain teollisten teknologioiden kehittämiseen.
Käsillä on suuruusluokaltaan maailmansotien jälkeiseen aikaan vertautuva suuri rakenteellinen murros. Teknologinen kehitys on kriittisen tärkeää, mutta se ei yksin riitä ratkomaan ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisia systeemisiä ongelmia. Tämän päivän ja tulevaisuuden haasteiden ratkaiseminen edellyttää laaja-alaista tieteellistä osaamista. Seuraavan eduskunnan on pidettävä kiinni panostuksista monialaiseen tutkimukseen, jonka avulla kestävyystavoitteet voidaan saavuttaa.
Saara Hyrkkö
Kansanedustaja (vihr)
Parlamentaarisen TKI-työryhmän jäsen
Eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa
Riina Bhatia
Tutkija, VTT
Eduskuntavaaliehdokas, Helsinki