YM:n Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) ja LVM:n fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetään liikenteen päästövähennyskeinoksi biopolttoaineiden vuoden 2030 jakeluvelvoitteen nostamista 30 prosentista 34 prosenttiin. Biokaasu otetaan jakeluvelvoitteen piiriin, ja 4 prosenttiyksikön lisäyksen arvioidaankin suunnitelmassa tulevan juuri biokaasun tieliikennekäytön kasvusta n. 2,5 terawattitunnilla (TWh). Vuonna 2020 tieliikenteessä oli käytössä 0,11 TWh ja kaikessa energiankulutuksessa 0,73 TWh biokaasua.

Biokaasun tuotantossa on paljon kasvuvaraa, mutta sen potentiaali on silti rajallinen. Muun muassa jätevesilietteet ja biojäte ovat jo hyvin käytössä biokaasun tuotannossa, ja arvion mukaan biokaasua voitaisiin tuottaa mm. maatalouden hyödyntämättömien sivuvirtojenkin (esim. lanta) kanssa Suomessa n. 10TWh ilman, että se kilpailee ruuantuotannon kanssa. Näidenkin kaasulähteiden määrä voi pienentyä, jos ruoantuotantoa kehitetään mm. ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämänä kasvipainotteisempaan suuntaan ja jos ruokahävikin torjunta edistyy. Lisäksi osa saatavista sivuvirroista voi olla kalliita ottaa käyttöön. 

Suomen Ilmastopaneeli argumentoi suunnitelmalausunnossaan, että paketti- ja henkilöautoissa tulisi keskittyä sähköistymiseen, ja biopolttoaineiden käyttö tieliikenteessä tulisi kohdistaa raskaaseen liikenteeseen, jossa kaasuautojen määrä onkin orastavassa kasvussa (liitetaulukko 2). Tieliikenteen lisäksi rajalliselle biokaasulle on lisää käyttökohteita myös esim. laivaliikenteessä, työkoneissa, teollisuudessa ja lämmityksessä, joita on monin paikoin hyvin vaikea sähköistää. Esim. KAISU:n luonnoksessa biokaasun käyttöä halutaan kasvattaa huomattavasti myös juuri teollisuudessa ja työkoneissa.

Biokaasun rajallisuuden vuoksi tieliikenteen jakeluvelvoitteen noston tasoa on harkittava tarkasti ja mietittävä muitakin ehdotuksia liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Jakeluvelvoitetta tulisi mahdollisuuksien mukaan muokata niin, että biokaasua ohjautuu etenkin raskaan liikenteen käyttöön. 

Biokaasun kohdentumisen kannalta tärkeässä asemassa on erinäisistä jakeluinfran tuista päättäminen. Biokaasuinfran tukia tulisi  painottaa sellaisiin jakelupisteisiin, jotka hyödyttävät ainakin raskasta liikennettä ja työkoneita. Yleisellä tasolla infratukia tulisi muuttaa suunnitelmaan nähden sähköautopainotteiseimmiksi, jotta sähköauton käyttö olisi riittävän saavutettava vaihtoehto eri puolilla Suomea. 

On eduksi ympäristölle ja maanviljelijöille, että kaikki taloudellisesti järkevästi saatavilla oleva biokaasu otettaisiin käyttöön ja syrjäytettäisiin sillä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Biokaasuautoilua ei mitenkään erityisesti pidä rajoittaa, ja mm. polttoaineautojen konversiot kaasuautoiksi voivat olla edullinen tapa saavuttaa päästövähennyksiä ylimenokauden ratkaisuna. Biokaasuautoilu voi myös auttaa kehittämään sellaista biokaasun tuotantoa, jota pidemmällä aikavälillä käytetään muihin tarpeisiin.  

Valtion on oltava kuitenkin pitkänäköinen siinä, millaisia tukijärjestelmiä ja polkuriippuvuuksia se luo. Henkilöautoliikenteen sähköistyminen etenee nopeasti niin sähköautojen määrän (liitetaulukko 1) kuin latausverkoston osalta, ja sille voikin siksi antaa työntöapua kustannustehokkaasti. Sähkömoottori on polttomoottoria niin paljon energiatehokkaampi, että polttomoottorit on aiheellista korvata sähköisillä voimalinjoilla kaikkialla, minne ne soveltuvat.  Uusien kaasuhenkilöautojen myynti sen sijaan on selkeässä laskussa (liitetaulukko 1) ja autonvalmistajat ovat kilvan ilmoittaneet suunnitelmistaan polttomoottoriautojen valmistamisen lopettamisesta. Nyt on harkittava tarkkaan, että A) miten kustannustehokasta biokaasun edistäminen henkilöautoilussa on, B) kuinka paljon biokaasuautoekosysteemin kehittäminen hidastaa sähköautoekosysteemin kehitystä ja C) miten biokaasuautoilu vaikuttaa biokaasun saatavuuteen muihin kohteisiin. 

Ville Seppälä

Puheenjohtaja, Viite

Antti van Wonterghem

Hallituksen jäsen, Viite

Vihreiden liikennepoliittisen työryhmän jäsen

LIITTEET

Liitetaulukko 1. Ensirekisteröityjen henkilöautojen käyttövoimatilastot. CNG kuvaa kaasuautoja, Sähkö kuvaa täyssähköautoja, PHEV kuvaa lataushybrideitä.

https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/ensirekisteroinnit_kayttovoimittain/henkiloautojen_kayttovoimatilastot

Liitetaulukko 2. Ensirekisteröityjen kuorma-autojen käyttövoimatilastot

https://www.aut.fi/tilastot/ensirekisteroinnit/ensirekisteroinnit_kayttovoimittain/kuorma-autojen_kayttovoimatilastot