Liikenteen päästöjen vähentäminen on tärkeää ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sähköautot ovat muodostumassa tässä merkittäväksi ratkaisuksi. Ne tulevat syrjäyttämään polttomoottoriautot ajan mittaan nykyisen kehityksen perusteella, mutta kehitystä on erittäin tärkeä nopeuttaa. Katso myös lisää faktoja sähköautoilusta Viitteen “8 myyttiä liikenteen päästövähennyksistä” -blogista.
Sähköautoista on tulossa valtavirtaa ja suuri päästöjen vähentäjä
Lataushybridien ja täyssähköautojen osuus Suomessa ja EU:ssa myydyistä autoista on noussut viimeisen parin vuoden aikana hyvin nopeaa tahtia. Suomessa sähköautojen osuus on jo lähes kolmannes uusista autoista, EU:ssa lähes viidennes (liitekuvat 1 ja 2).
Sähköautojen yleistymistä tulee entisestään kirittämään niiden hinnan alentuminen mm. akkutekniikan kehityksen, lisääntyneen kilpailun ja kasvavien tuotantomäärien myötä. Bloomberg on arvioinut, että sähköautot saavuttaisivat bensiiniautojen ostohintatason vuoden 2026 tienoilla, mikäli autoverojen erojakaan ei oteta huomioon (liitekuvat 3 ja 4).
Jo nykyiselläänkin sähköautot ovat Suomessa elinkaarikustannuksiltaan bensiiniautoja halvempia, johtuen siitä että sähkö on niin paljon polttoaineita halvempaa ja sähköauton hyötysuhde on huomattavasti parempi. Ydin- ja tuulivoiman kasvu lähivuosien aikana (liitekuva 5) tulee todennäköisesti pitämään sähkön hintaa edullisena.
Miksi sähköautojen yleistymistä pitää entisestään kiihdyttää?
Sähköautoilun yleistymistä tulee entisestään kiihdyttää sekä Suomessa että Euroopassa. Sähköautojen elinkaaripäästöt ovat hyvin vähäisiä polttomoottoriautoihin verrattuna. Fokus autoilun päästöissä on tärkeää etenkin Suomessa, missä etäisyydet ovat usein pitkiä ja autoilu siksi vielä toistaiseksi merkittävä päästölähde.
Autokanta uudistuu hitaasti, kun hankituilla autoilla ajetaan jopa 20 vuotta. Siksi on tärkeää saada sähköautoille merkittävä valta-asema uusista rekisteröinneistä mahdollisimman pian.
Päästövähennysten lisäksi sähköautot voivat auttaa tasaamaan vaikutuksia sähköverkon tuotannon vaihtelusta, joka lisääntyy lähivuosina tuulivoimatuotannon osuuden kasvaessa. Jatkossa voidaan rakentaa paljon älykkäitä latausjärjestelmiä, jotka lataavat autojen akkuja kun tuotanto on suurimmillaan (ja hinta siten matalimmillaan). Voidaan jopa siirtää autojen akusta virtaa verkkoon, kun sähköntuotanto on alhaista (V2G-lataus), ja mm. EU:n komissio haluaa edistää tällaisia järjestelmiä.
Sähköautojen yleistyminen parantaisi huomattavasti yhteiskunnan energiavarmuutta, -tehokuutta ja -omavaraisuutta. Suomella olisi sen myötä myös parempi mahdollisuus olla laajemmin mukana sähköautotuotannon arvoketjussa.
Sähköautojen ohella myös bussit, rekat ja polkupyörät ovat sähköistymässä ainakin osittain. Sähköautoistuminen tarjoaa tähänmerkittäviä synergiaetuja mm. latausmahdollisuuksien kehittämisen osalta.
Miten sähköautojen yleistymistä voidaan kiihdyttää?
Sähköautojen latausverkoston kattavuus huolettaa yhä useaa sähköautojen ostamista harkitsevaa, vaikka verkoston kehitys on ollut nopeaa. Budjettiriihessä päätetty tuki lataus- ja jakeluinfraan tulisi kohdistaa kokonaan sähköautojen latausinfran edistämiseen, ja tukea tulisi jatkossa jatkaa ja kasvattaa. Kaasuautojen osuus on jäämässä pieneksi ja kestävän biokaasu tulisi suunnata kohteisiin, joita on autoliikennettä vaikeampi sähköistää. Tukia tulee suunnata etenkin valtaväylien pikanopeuslaturiverkoston kattavuuden edistämiseen sekä mm. kerrostalojen latauspaikkoihin.
Sähköautojen halventuessa ja latausmahdollisuuksien parantuessa on myös autoilun päästöhinnoittelua kiristettävä, sillä hinta on tehokas ohjauskeino, varsinkin kun vähäpäästöisten vaihtoehtojen tarjonta on nyt oleellisesti parempaa kuin ennen. Valtiovarainministeriön liikenteen verotusta pohtineen työryhmän ehdotuksen mukaisesti polttoainevero tulisi kytkeä indeksiin, joka riippuisi kuluttajahintojen ja polttoainetehokkuuden kehittymisestä. Suomen tulee harkita myös liikenteen päästökaupan käyttöönottoa. Päästöhinnoittelun kiristysten tarkoitus on ohjata käyttäytymistä, ja niiden vaikutus on syytä kompensoida niille ihmisille, joilla ei toistaiseksi ole vaihtoehtoja polttomoottoriautoilulle.
Mitä nopeammin Suomeen saadaan laaja käytettyjen sähköautojen markkina, sitä nopeammin sähköautot ja sen myötä edullinen ja kestävä autoilu on kaikkien saatavilla. Suomessa uusia autoja ostavat pääosin yritykset, joten hallituksen tulee luoda lisää ohjauskeinoja, joilla yritykset valitsevat lähtökohtaisesti täyssähköauton. Sähköautojen käytettyjen autojen markkinaa voidaan tukea myös painottamalla julkisissa hankinnoissa päästöttömiä ajoneuvoja.
Suomessa tulisi myös selvittää valtion takaaman omavaraisuuslainan käyttöönottoa helpottamaan erityisesti pienituloisten siirtymää vähäpäästöiseen elämään. Nykyisellään sähköauton korkea hankintahinta ja matalat käyttökustannukset hyödyttävät erityisesti hyvätuloisia.
EU-tasolla tulee kiristää autonvalmistajille asetettavia päästörajoja nyt jo päätetyistä ja suunnitelluista. Päästörajojen myötä valmistajien myymien autojen keskimääräisten päästöjen tulee olla tietyn tason alapuolella (esim. vuonna 2021 95g/km NECD-standardilla). Tämä edistää sähköautojen myyntiä, sillä ne vetävät valmistajien keskiarvoja alaspäin. Päästörajat ovat olleet tehokas keino autojen päästöjen vähentämiseen. Seuraavan kerran tavoitteita kiristetään kuitenkin vasta vuonna 2025, ja silloinkin vain 15 prosenttia verrattuna vuoden 2021 tavoitteeseen. Vuonna 2030 tavoitetta kiristetään 37,5 prosenttia verrattuna 2021-tavoitteeseen. EU:n komission fitfor55-ehdotuksessa vuoden 2030 tavoitteeksi asetettaisiin 55 prosentin vähennys ja nollapäästöt vuonna 2035. 2025- ja 2030-väliavoitteet ovat hyvin vaatimattomia suhteessa siihen, miten nopeasti sähköautot ovat EU:ssa yleistyneet (liitekuva 2), miten paljon niiden menekki helpottuu hintojen laskiessa, ja miten paljon autonvalmistajien tuotanto on niiden ilmoitusten mukaan kasvamassa lähivuosina. Tavoitteita tulisi kiristää ja luoda lisäksi vuosittain kiristyvät tavoitteet vuosien 2025-2035-välille, jotta autojen päästöjä vähennettäisiin nopeammin ja vähennyspolku olisi valmistajille tasaisempi.
Ville Seppälä
Puheenjohtaja, Viite
Jussi-Pekka Teini
Varapuheenjohtaja, Viite
Topi Kanerva
Viitteen jäsen, ohjelmistosuunnittelija
LIITTEET
Liitekuva 1:
Liitekuva 2:
Liitekuva 3
Liitekuva 4
Liitekuva 5
