Tuulivoiman rakentaminen Lappiin houkuttelee alan yrityksiä. Lapissa on tilaa ja valmiit sähkönsiirtoyhteydet etelään. Alueen asukkaat eivät ole hankkeista innoissaan, ja he haluavat äänensä paremmin kuuluviin. Tuulivoimapuistojen pelätään muun muassa vaikeuttavan poronhoitoa.
Saamelaisalueilla Norjassa on herätty vastustamaan St1-yhtiön tuulivoimahanketta. Hanketta on jopa syytetty kolonialismista.
Saamelainen Aslak Holmbergin lisäksi Suomessa asiaan ovat ottaneet julkisesti kantaa Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio sekä sisäministeri Maria Ohisalon avustajana tunnettu Petra Laiti. Kolmas jo aiemmin kielteisen kannan tuulivoimaan ottanut on Janne Hirvasvuopio. Vihreiden sisällä asiaa on tuonut esiin Brigita Krasniqi valtuuskunnassa ja ympäristöministeri Krista Mikkonen.
Kolonialismi-väitteelle on historialliset perusteet, koska menneiden vuosikymmenten vesivoimahankkeet vietiin läpi piittaamatta juurikaan saamelaisista.
Menetetyn Karjalan vesivoiman tilalle tarvittiin uutta teollistuvan Suomen tarpeisiin. Toinen syy tuulivoiman vastustukselle ovat kielteiset vaikutukset poroelinkeinolle. Asiaa on tutkittu toistaiseksi vähän, mutta tähänastisten tulosten perusteella porot välttelevät tuulivoimaa.
Paliskunnat ovat esittäneet vaatimuksen, että tuulivoima ei saa häiritä poroelinkeinoa. Asiaan saadaan lisää varmuutta pannoittamalla poroja paikannuslaitteilla. Aiemmissa laajoissa selvityksissä on todettu, että huonolla tuulivoima-alueiden valinnalla voi merkittävintä haittaa olla maa- ja merikotkille. Kolmas syy on saamelaisten pyhien paikkojen ja seidojen kunnioitus.
Toisaalta ilmaston lämpeneminen tulee koettelemaan arktisen alueen kansoja, ja alkuperäiskansat ovatkin järjestelmällisesti ilmaantuneet ilmastokokouksiin ympäri maailmaa ja vaatineet tiukempia ilmastotoimia kuin mihin valtiot ovat suostuneet. Vähäpäästöisen energian vastustuksen ei uskoisi olevan heidän intresseissään. Tulisiko siis Suomen pohjoisimmat kunnat käsittävä saamelaisalue rajata suosiolla pois tuulivoimarakentamiselta? Tämä rajaisi Suomessa noin 1/10 pinta-alasta. Tuulivoiman vastustamisessa ei siis ole kyse ilmastokriisin vastaisten toimien vastustamisesta, vaan itsemääräämisoikeuden, maaoikeuksien ja yhdenvertaisen, inklusiivisen päätöksenteon peräänkuuluttamisesta.
Tuulivoima keskittyy länsirannikolle
Suurin ongelma kotimaisessa tuulivoimarakentamisessa alkaa olla sen voimakas keskittyminen länsirannikolle, mikä näkyy alueen asukkaiden yhä kielteisemmäksi käyvässä suhtautumisessa.
Lapissa olisi mahdollisuudet hyödyntää vesivoimaloita varten tehtyjä vahvoja siirtoyhteyksiä. Siksi se nähdään houkuttelevana alueena tuulivoimalle, mutta poronhoitoalueet käsittävät Lapin lähes kokonaan. Kolmen kunnan alueelle sijoittuva Smart Windpowerin suurhanke on herättänyt voimakasta vastustusta.
Pari muuta potentiaalista aluetta ovat Itä- ja Kaakkois-Suomi, mutta puolustusvoimien huolet tutkahäiriöistä ovat yli 5 vuoden ajan torjuneet tuulivoiman rakentamisen alueelle. Nykyinen hallitus yrittää saada asiaan muutosta.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen ja kansanedustaja Inka Hopsu ilmaisivat blogikirjoituksessaan kaikkein oleellisimman asian tuulivoimahankkeista:
”Tuulivoimarakentamisessa paikallisen hyväksyttävyyden varmistaminen ja asukkaiden kuuleminen on tärkeää. Jos ihmiset kokevat, että oma ääni ja huolet eivät pääse tarpeeksi esille kaavoituksessa, saattaa se johtaa siihen, että tuulivoima koetaan häiritsevämmäksi ja hankkeista tehdään enemmän valituksia.
Huolehtimalla siitä, että kaavoitusprosessi on asianmukainen, paikallisten ääni kuullaan ja tarvittavat selvitykset tehdään, voidaan varmistaa, että hankkeilla on myös paikallisten ihmisten tuki.”
Kokonaisuudessaan poronhoitoalueet käsittävät yli kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite vaikeutuisi, jos ne rajataan täysin rakentamisen ulkopuolelle.
Yksi vaihtoehto olisi neuvotella saamelaisten kanssa ratkaisu, jossa esimerkiksi tärkeimmät poronhoitoalueet rajattaisiin rakentamisen ulkopuolelle. Kenties tällaisessa yhteistyössä on avain tuulivoimarakentamiseen myös saamelaisalueilla.
Antti Van Wonterghem
Hallituksen jäsen, Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry