Hyvä puoluekokousväki. Puhun tänään sanktiotullien hyödyntämisestä ulkopolitiikassa. 

EU on suunnittelemassa hiilitullien käyttöä, eli maksun perimistä EU:hun tuotavista tuotteista tuotteiden hiilijalanjäljen mukaan. Mikäli systeemi rakennetaan järkevästi, niin hiilitullit kohdistetaan vain maihin, jotka eivät ota käyttöön yhtä tiukkaa hiilen hinnoittelua tai muuten yhtä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa kuin EU:ssa. Ne ovat siis sanktiotulleja, joiden tarkoitus on kannustaa EU.n ulkopuolisia maita ilmastotoimiin. 

Tällaisten sanktiotullien käyttö voisi yleistyä muissakin asioissa kuin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Muutamia esimerkkejä.  Sanktiotullit ihmisoikeuksia rikkovia maita kohtaan. Sanktiotullit maita kohtaan, jotka eivät allekirjoita tai noudata ydinaseita vähentäviä sopimuksia. Sanktiotullit veroparatiiseille, joiden olemassaolo haittaa yritys- ja pääomaverojen korottamista ja siten tasaisempaa tulonjakoa. 

Erilaiset sanktiotullit ovat sitä vaikuttavampia mitä useampi maa asettaa niitä, ja saman asian puolesta kampanjoivien maiden kesken voisinkin syntyä helposti tulliliittoja. 

Sanktiotullit ja mahdolliset vastatullit voivat vähentää kaupankäyntiä, mikä voi heikentää meidän materiaalista hyvinvointiamme, ainakin lyhyellä aikavälillä. Tämä pitää kuitenkin aina asettaa vaakakuppiin sitä vasten, miten paljon sanktiotullit voivat kannustaa parempaan maailmaan. Kauppapolitiikka on yksi harvoja konkreettisia keinoja vaikuttaa toisiin maihin tänä aikana, jolloin on yhä tärkeämpää saada kaikki maat edistämään globaalia etua.

Ville Seppälä