MTK:n ympäristöjohtaja Pietola kritisoi mielipidekirjoituksessaan (HS 21.1) ilmastopolitiikkaa tietämyksen puutteesta. Hänen keskeinen väitteensä on, että ilmastonmuutoksen vastaisia toimenpiteitä maataloudessa ei tule tehdä, koska saatavilla oleva tutkittu tieto maaperän päästöistä ja hiilensidonnasta ei ole riittävää. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tunnemme tarkkaan turvepeltojen raivauksen tuhoisat ilmastovaikutukset ja tiedämme varsin hyvin, että suomalaisilta pelloilta hiiltä karkaa noin 200 kiloa hehtaarilta vuodessa ja että niiden hiilensidontakyky jatkaa alamäkeä yhtä tasaisesti kuin aiempinakin vuosikymmeninä. Nurmen potentiaalista hiilensidontakykyä käytetäänkin usein virheellisesti oikeuttamaan eläintuotannon päästöjä. Nurmikierto on toki suositeltavaa, mutta se ei edes ideaalitilanteessa kompensoi lihantuotannon päästöjä.
Pietolan toinen virheellinen väittämä on, että lehmä ei päästä hiiltä sen enempää kuin syö sitä rehussaan. Todellisuudessa ongelma ei ole nautojen päästämä hiilidioksidi vaan naudan ruuansulatuksessa syntyvä metaani, joka on yli 80 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu (20 vuoden aikavälillä tarkasteltuna). Lehmä myöskin syö moninkertaisesti enemmän ravintoa kuin tuottaa.
Pietola esittää myös, että ruuantuotannon päästöt nollautuvat kasvavien kasvien hiilidioksidin sidonnalla. Hiilineutraalius on toki hyvä tavoite, mutta siitä ollaan vielä kaukana. Ruoantuotantojärjestelmän arvioidaan aiheuttavan vähintään kolmanneksen ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä, ja tästä jopa 60-70 prosenttia syntyy eläinperäisen ravinnon tuottamisesta. On siis selvää, että hiilineutraaliustavoite saavutetaan nopeimmin suosimalla kasvipohjaisia tuotteita, kuten kauramaitoa ja kasviproteiinia. Tässä myös me kuluttajat olemme omilla valinnoillamme tärkeässä asemassa.
Pietola päättelee myös, että Suomen karjatalous olisi viilentänyt ilmastoa, koska metaanipäästöt ovat vähentyneet. Yhtä hyvin voidaan väittää, että autoteollisuus on viilentänyt ilmastoa polttoainetehokkuuden kehityksellä. Todellisuudessa molemmissa tapauksissa alan tehokkuuden parannus on vain hiukan hillinnyt sen ilmastokriisiä kiihdyttävää vaikutusta.
Nautakarjan ja turvepeltojen päästöt ovat tutkimusten mukaan suomalaisen maatalouden suurimmat päästölähteet, ja niiden päästöt on saatava alas mahdollisimman nopeasti.
Todellisilla ilmastoteoilla on kiire. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukainen hiilibudjetti on käytetty 8 vuodessa, ja päästöt edelleen vain kasvavat, joten pikaisia toimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, myös maataloudessa. Siten myös MTK:n tulisi sitoutua niihin päästövähennystavoitteisiin, joihin Suomi ja muut teollisuuden alat ovat sitoutuneet. Pitkällä tähtäimellä tämä on myös viljelijöiden etu.
Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry
Johanna Kohvakka, puheenjohtaja
Jani-Petri Martikainen, varapuheenjohtaja
Minna Kanerva, tutkijatohtori, kestävyystiede, University of Bremen,Viitteen hallituksen jäsen
Lauri Kosonen, maatalousyrittäjä, MTK:n jäsen, Viitteen jäsen
Jussi-Pekka Teini, kestävän teknologiayhteiskunnan asiantuntija, TEK, Viitteen jäsen