Viimeaikaisessa keskustelussa maidosta on esitetty, että lehmänmaito olisi tarpeellinen osa ihmisen ravitsemuksen kokonaisuutta (HS 7.10). Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Maito on nisäkkään vastasyntyneen jälkeläisen ensisijainen ravinto aikana, jolloin se ei pysty vielä nauttimaan muuta ravintoa. Lehmänmaito on siis tarkoitettu tukemaan vasikan kehitystä sen ensimmäisen elinvuoden aikana. Ihminen on ainoa laji, joka ylipäätään juo toisen nisäkkään maitoa.
Lehmänmaidon juominen on varsin tuore ilmiö ihmiskunnan historiassa. Vielä kymmenentuhatta vuotta sitten maitoa juotiin hyvin harvoin. Maidon juominen yleistyi Länsi-Euroopassa vasta maatalouden kehittymisen myötä, eikä muualla maailmassa maitoa juoda läheskään samassa mittakaavassa kuin Pohjoismaissa. Suurempi maidon kulutus ei myöskään ole tarkoittanut parempaa kansanterveyttä suhteessa verrokkimaihin.
Tutkimukset lehmänmaidon terveysvaikutuksista ovat vähintäänkin ristiriitaisia, ja esiin on noussut jopa viitteitä terveyshaitoista. Suomalaiset saavat yhä eniten haitallista kovaa rasvaa maitovalmisteista.
Maidossa olevia tai sinne lisättyjä vitamiineja ja hivenaineita saamme yhtä hyvin maidon korvikkeista tai muusta ravinnosta. Maito on ravitsemussuosituksissa mukana lähinnä helppouden vuoksi, koska sitä jo juodaan niin paljon.
Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään lehmänmaidon terveysvaikutuksista vaan myös siitä, onko meidän ylipäätään tarpeen ylläpitää toisen lajin hyväksikäyttöön perustuvaa, ympäristöä kuormittavaa tehotuotantojärjestelmää, kun vaihtoehtoisia keinoja tarvittavan ravinnon saamiseksi on olemassa.
Keinoja suomalaisten ravitsemuksesta huolehtimiseen kyllä on, jos niin halutaan. Esimerkiksi kun aikoinaan havaittiin, että suomalaiset saavat liian vähän jodia, sitä lisättiin suolaan.
Muista maista esimerkiksi Kanada on jättänyt lehmänmaidon pois ravitsemussuosituksistaan. Ympäristöä kuormittavaa ja epäeettistä tuotantojärjestelmää pitävät yllä lähinnä tottumus ja taloudelliset intressit.
Johanna Kohvakka
Puheenjohtaja, Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry
Johanna Kaipiainen
Elintarviketieteiden maisteri, laillistettu ravitsemusterapeutti, Helsinki