Arvoisa puoluekokousväki,
kiertotalous on läsnä kaikkialla. Vanhoista kalaverkoista tehtyjä ämpäreitä, kierrätysmuovista tehtyjä roskapusseja, vanhasta sanomalehtipaperista tehtyjä lyijykyniä, muovipulloista tehtyjä mattoja, Piltti-purkeista tehtyä lasivillaa.
Nykyään ei nähdä enää niinkään jätettä ja ongelmia vaan materiaaleja ja ratkaisuja. Riihimäellä avattiin vuonna 2016 kiertotalouskylä, jossa biojätteestä valmistetaan kaasua ja muovista ja metallista valmistetaan uusioraaka-aineita teollisuuteen. Historiasta tutut maitomuovit ovat tekemässä paluuta ja Itä-Suomen yliopistossa ollaan testaamassa kaseiiniproteiinin käyttöä esimerkiksi 3D-tulosteissa ja pinnoitteissa. Turun tekstiilijätteen lajittelu- ja jalostuslaitoksen arvioidaan käynnistyvän vuoden kuluttua. Tekstiilijätteen materiaalikäytön yksi suurimmista ongelmista ovat kuitusekoitukset.
Kiertotalous on tieteen ja teknologian jalosta liitosta syntynyt jälkeläinen. Teknologisten ratkaisujen ja kemiallisten prosessien kehittämisen lisäksi kiertotalouden toteuttamisen pitää olla mahdollisimman yksinkertaista kansalaisille. Lainsäädännöllisesti voisimme helpottaa kierrätystä nopeasti esimerkiksi puuttumalla ongelmallisten kuitusekoitusten ja yhdistelmäpakkausten valmistamiseen. Tämä helpottaisi koko prosessia alkaen materiaalien lajittelusta kotitalouksissa aina jalostukseen ja uuden lopputuotteen valmistamiseen saakka.
Kiertotalouden innovaatioiden kehitys vaatii panostuksia koulutukseen ja tieteeseen. Toimiva materiaalikeräys vaatii myös kiertotalouden tulemista entistä lähemmäs kansalaisten arkea. Tuntevatko tulevat sukupolvet lainkaan käsitettä jäte? Tämä on meistä ja tekemistämme päätöksistä kiinni.
Elisa Kivistö-Orjatsalo