Viite julkaisee vaalilehtensä artikkeleita blogillaan. Lue koko lehti Issuusta!
Tiede elää ajassa ja on jatkuvassa murroksessa. Yhtä totuutta ei ole, mutta silti juuri tiede vie asioita eteenpäin.
Tieteessä etsitään ratkaisuja, argumentoidaan ja tarjotaan eri näkökulmia. Korkeatasoista tutkimusta ja opetusta varten tarvitaan resursseja, aikaa sekä hyvää yhteistyötä tieteentekijöiden kanssa. Toisin sanoen tarvitaan riittävää rahoitusta, luottamusta ja tieteen vapautta.
Soveltavassa tutkimuksessa tähdätään uusiin innovaatioihin. Myös perustutkimuksesta on kuitenkin huolehdittava. Perustutkimuksessa tehdyt havainnot ovat kehityksen primus motoreita. Ilman kemiallisten ja fysikaalisten ilmiöiden sekä matemaattisten lainalaisuuksien tuntemusta ei olisi tieto- ja kodinkoneita. Kiinnostava esimerkki on myös laktoositon maito, jonka prosessoiminen perustuu heratutkimuksessa tehtyihin havaintoihin. Toinen esimerkki on Nokian kommunikaattori, jota kehitti joukko entisiä tutkijoita, jotka olivat rakentaneet robotteja CERNin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa.
Eduskunnassa säädetään lakeja, jotka vaikuttavat ihmisten arkeen. Lakien pohjaksi tarvitaan tutkimusta elämän koko kirjosta. Usein kehitys on niin huimaa, että lainsäädäntö laahaa perässä. Esimerkiksi tietoyhteiskuntakaari, iso tietoyhteiskuntaa määrittävä lakipaketti, oli jo valmistuttuaan vanhentunut. Ollakseen mahdollisimman ajan tasalla lainsäädäntö vaatii taustalleen tutkimusta – laajaa, objektiivista ja ajantasaista.
Tutkimuksella on merkitystä sekä päätöksenteossa että Suomen taloudelle, innovaatioille ja vientimahdollisuuksille. Valitettavasti tutkimusrahoitusta on vähennetty ja valtiollisten tutkimuslaitosten määrärahoja supistettu. Suomen Akatemiaan on luotu uusi tutkimusohjelma, joka jakaa kilpailtua rahaa tutkimukseen, jota maan hallitus kokee tarvitsevansa. Se on hyödyllistä, mutta toisaalta muutos on vähentänyt määrärahoja muulta tutkimukselta. Tilausselvitystöissä ei myöskään aina ole läsnä tieteen vapaus löytää epämieluisiakin totuuksia.
Tieteellinen tutkimustyö on tärkeää muistaa myös eduskunnassa. Tutkijat ovat suosittuja asiantuntijoita valiokuntakäsittelyissä. Juuri valiokuntakäsittelyissä toisinaan korostuu jopa ristiriitaiset ja vastakkaiset näkemykset eri tutkijoiden välillä. Kuulemisessa onkin tärkeää, että kuultavien joukko on mahdollisimman laaja, jotta päättäjät saavat monipuolisia näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Loppujen lopuksi päätöksentekoa ohjaavat myös päättäjän oma arvomaailma ja sydän. Se onkin demokratian vahvuus.
Suomen uusi ilmastolaki tuo uuden elementin tutkimustyön käyttämiseen päätöksenteossa. Laki edistää kokonaiskuvan saamista ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta. Ilmastolain myötä alan parhaista asiantuntijoista koostuva kansallinen ilmastopaneeli saa jatkoa. Tämä tieteellinen asiantuntijaelin turvaa ilmastopolitiikassa tarvittavaa tieteellisen tiedon saantia. Politiikassa on löydettävä tehokkaimmat, kestävimmät ja toisaalta myös edullisimmat keinot hillitä ilmastonmuutosta.
Johanna Karimäki
Kirjoittaja on kansanedustaja ja kansanedustajaehdokas Uudeltamaalta