Yksi ajattelumaailmani monista ristiriidoista on, että pidän useimpien teknologioiden leviämistä pääsääntöisesti hyvänä ja tavoiteltavana asiana, mutta en ole valmis siitä maksamaan olemalla esimerkiksi kuluttajaelektroniikan varhainen käyttöönottaja, tai kannattamalla julkisten varojen satsaamista epävarmoihin uusiin teknologioihin. Joskus jopa pidän vähän hölmöinä niitä, jotka maksavat satoja tai tuhansia (tai satoja tuhansia) euroja jostakin, jonka saa vuoden päästä puoleen hintaan.

Ristiriita on tietysti siinä, että ilman näitä varhaisia käyttöönottajia, jotka maksavat ”ylihintaa”, ei teknologian hinta laskisi lainkaan niin nopeasti kun se sitten tekee. Ja se, mikä tekee teknologian laajemman käyttöönoton mahdolliseksi, on juuri halvempi hinta. Kosketusnäytölliset puhelimet tuskin leviäisivät sitä tahtia kuin ne tällä hetkellä tekevät, elleivät iPhone-fanaatikot olisivat olleet valmiita maksamaan niistä melkoisia summia ($600 ensimmäisestä mallista vuonna 2007). Matkapuhelimet itsessään ovat vielä parempi esimerkki. Vastikään uutisoitiin, että matkapuhelinliittymien lukumäärä ylittää ensi vuonna maapallon väkiluvun, kun aivan tuoreessa muistissa on vielä ensimmäisten ”raahattavien” puhelinten kymmenien tuhansien markkojen hinnat.

Suuri kiitos siis kaikille teille, jotka olette valmiita rahojanne tuhlaamaan yhteiseen hyvään hankkimalla itsellenne viimeisimmän rehvastelulaitteen!

Jani Moliis
Puheenjohtaja, Viite

PS. Viikonloppukevennykseksi yksi näkemys siitä, miten varallisuuden leviämiseen ylhäältä alas voi suhtautua. Jostakin syystä varallisuus ei tosiaan käyttäydy aivan samalla tavalla kuin teknologia.