Luonnonvarainen laidunnus turvaisi niittylajiston sukupuutolta
Arvoisa puoluekokousväki. Maamme hupenevat perinnebiotoopit ylläpitävät suurta määrää harvinaisia niittylajeja. Perinnebiotooppien pinta-ala on pieni, ja hoitoon ohjatut varat riippuvat hallituksen päätöksistä. Jotta laidunekosysteemien lajit säilyisivät, pitäisi pinta-alaa lisätä merkittävästi. Tähän on kuitenkin vaikea löytää rahoitusta.
Ratkaisu tähän ongelmaan on luonnon omien prosessien palauttaminen. Käyttämällä villejä tai säänkestäviä laiduntajia voidaan palata kohti alkuperäistä laidunekosysteemiä, jossa laiduntajat laiduntavat luonnossa ympäri vuoden.
Sopivia lajeja Suomeen voisivat olla esimerkiksi visentit eli Euroopan biisonit sekä przewalskinhevoset tai alkukantaiset kesyt hevosrodut. Näitä käytetään jo laajasti muualla Euroopassa. Ympärivuotista laidunnusta hevosilla on tutkittu Ruotsissa Tukholman pohjoispuolella, ja tulosten perusteella ympärivuotinen laidunnus sopisi todennäköisesti ainakin Etelä-Suomeen.
Oleellista on, että laidunekosysteemiä tarvitaan paljon lisää. Pelkästään nykyisten perinnebiotooppien hoito ei riitä, vaan laidunnettujen alueiden määrää on lisättävä merkittävästi. Laajennusta tulee tehdä lajistoltaan nyt jo hyvien alueiden ympärille. Näin voidaan luoda suuria laidunkokonaisuuksia, mikä vähentää lajien sukupuuton riskiä.
Luonnonvaraiseen, ympärivuotiseen laidunnukseen käytetyt laiduneläimet voivat olla kesyjä, villejä tai jotakin siltä väliltä. Tärkeintä on, että alueet ovat riittävän suuria ja että käytetään useita toisiaan täydentäviä laiduneläinlajeja, jotka pärjäävät luonnossa ja osaavat puolustautua petoja vastaan. Tällöin tarvittava hoidon määrä ja kustannukset pysyvät kohtuullisina. Suuret alueet ovat myös yleensä kustannustehokkaimpia laidunnustavasta riippumatta ja mahdollistavat lajistolle elinkelpoisten populaatioiden muodostumisen.
Jotta tämä kaikki olisi mahdollista, tarvitaan lainsäädännön kehittämistä.
Aino Tuominen
Puouekokousedustaja,
Etelä-Helsingin vihreät