Generatiivinen tekoäly nousi megatrendiksi yllättävän nopeasti – niin nopeasti, että yhteiskunta, lainsäädäntö ja työelämä eivät olleet siihen valmiit. EU:ssa ja eri maissa kehitetäänkin nyt uutta lainsäädäntöä, ja esimerkiksi DSM-direktiivin toimeenpano ja tekoäly-yrityksiä vastaan nostetut kanteet tulevat näyttämään suuntaa tulevalle kehitykselle. Tekoälyn vaikutukset työllisyyteen ovat väistämättömiä. Sen avulla voidaan tuottaa hetkessä kuvia, videota, tekstiä ja musiikkia – asioita, joihin ennen tarvittiin vuosien koulutus ja kokemus. Esimerkiksi kuvituksia tekeviltä graafikoilta ovat työmahdollisuudet alkaneet jo vähentyä.
Tekoäly muokkaa myös kulttuuria. Se ei luo itse uutta, vaan yhdistelee vanhaa. Se toistaa aiempia malleja, yksinkertaistaa sisältöä ja voi vahvistaa stereotypioita, kun monimuotoisuus katoaa algoritmeihin. Samalla tekoälystä on tullut myös yksi uusi media ja työväline muiden joukkoon, eikä ihmisen ja koneen työtä voi aina erottaa, kun ne sulautuvat toisiinsa. Siksi tekoälyn käytön ei myöskään pidä automaattisesti estää tekijänoikeuksien syntymistä sitä käyttäville. Muun muassa näihin kysymyksiin on pyritty hakemaan vastauksia nyt julkaistussa vihreiden syväteknologiapaperissa.
Teknologia voi kehittyä todella nopeasti. Meidän on tulevaisuudessa pystyttävä vastaamaan paremmin uusien teknologioiden tuomiin muutoksiin yhteiskunnassa. Tämän vuoksi tarvitsemme Vihreile tulevaisuus- ja teknologiatyöryhmän ennakoimaan tulevaa sekä tuottamaan tietoa politiikan ja ohjelmatyön tueksi.*
*puoluehallitus on asettanut teknologiapoliittisen työryhmän syksyllä 2025.
Jesse Weckroth
Puoluekokousedustaja
Viite – Tieteen ja teknologian vihreät
(Tämä puhe on kirjoitettu käyttäen apuna tekoälyä: rakenteen ja sisällön suunnittelussa GPT-4o, oikoluvussa GPT-5 sekä kuvituskuvan tekemisessä Topaz Labs Photo AI ja Adobe Firefly.)