Tulevana talvena Suomea ja Eurooppaa uhkaa energiapula, kun pyristelemme määrätietoisesti irti venäläisestä energiasta. Toimet energiapulan ratkaisuun pitää punnita tarkkaan, jotta haluttu lopputulos saavutetaan mahdollisimman pienillä haitoilla. 

Fossiilisen energian hinnan laskeminen esim. veronalennuksilla, hintakatoilla tai päästökaupan tauottamisella ei kannata, sillä se pitäisi fossiilisen energian kysyntää korkeana. Hintoja alentavat toimet eivät myöskään näkyisi energian hinnassa täysimääräisinä, kun korkean kysynnän vuoksi energianmyyjät voisivat pyytää energiasta korkeampia hintoja.  Pienituloisimpia pitää auttaa täsmätuilla, kuten Vihreiden esittämällä energiarahalla. Fossiilisen energian halventamisen sijaan tulee nyt keskittyä energian säästöön.

Fossiilisten energian vähentäminen on tärkeää, sillä mitä vähemmän fossiilisia Suomessa käytetään, sitä enemmän niitä jää käyttöön Saksalle ja muille sellaisille maille, joihin Venäjän kohdistama painostus on tehokkaampaa niiden suuremmaan fossiiliriippuvuuden vuoksi. Tärkeää on vähentää etenkin maakaasun ja kivihiilen käyttöä. Näiden osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on viimeisen vuoden aikana ollut yli 10 prosenttia (liitekuva). Myös puupolttoaineiden käyttöä tulee pitää kurissa, sillä niitä ei tuoda enää Venäjältä.  

Energiansäästöä pitää tavoitella sekä yksilöiden toimilla että valtion ohjauksella. TEM on käynnistämässä kuun lopulla energiansäästökampanjaa. Tässä kirjoituksessa keskitymme valtion toimiin. 

Lämmitys on Suomessa sähköä merkittävämpi fossiilisten kuluttaja. Esimerkiksi kaukolämmön energiasta oli viime vuonna 11% kivihiiltä ja 12% maakaasua. Rakennusten lämpötilojen laskeminen olisi tehokas energiansäästötoimi. Nyrkkisääntönä voi sanoa, että yhden asteen lämpötilan lasku leikkaa lämmityksen energiankulutusta 5 %. Julkisten rakennusten lämpötiloista on hyvä aloittaa. Saksassa on jo aloitettu energiansäästö. Tämä luo esimerkin muille ja normalisoi viileämpiä lämpötiloja. Kaukolämmön lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden sähköveroluokkaa on laskettu heinäkuun alusta alkaen. Tämä kannustaa vähäpäästöiseen energiatuotantoon kaukolämmössä. 

Liikennepolttoaineiden osalta Suomi on kokonaan riippuvainen tuonnista, joka on näinä aikoina epävarmaa. Suomen raakaöljy- ja polttoainevarastot on pidettävä mahdollisimman täysinä. Niiden käytön vähentämiseksi julkisen liikenteen käyttöä pitää tukea ja etätyötä pitää edistää alkaen valtion ja kuntien työntekijöistä. Liikenteen energiankulutusta voisi säästää myös korkeimpia nopeusrajoituksia laskemalla. 

Sähkönkäytössä säästön on hyvä osua etenkin niihin hetkiin, jolloin sähköstä on pulaa ja hinnat ovat korkeita, sillä tällöin käytetään eniten fossiilisia energianlähteitä. Lisäksi kustannukset ovat silloin suurimpia niin kuluttajille kuin koko yhteiskunnalle. Sähkön säästäminen korkeiden hintojen aikana vähentää fossiilista tuotantoa paitsi Suomessa, niin myös esim. Virossa, jossa Suomesta vientiin riittävä puhtaampi sähkö syrjäyttää fossiilista tuotantoa tai Keski-Euroopassa, jos Ruotsista Suomeen tulevaa puhdasta sähköä jää enemmän sinne vietäväksi. Rajansiirtoyhteydet asettavat toki pullonkauloja näille vaikutuksille. 

Kuluttajille tulisi kiirellisesti saada sähkösopimuksia jotka kannustavat kulutusjoustoon vaikka tarjoavat hintasuojaa. Tällaisia sähkösopimuksia voisi olla esimerkiksi minimi- ja maksimihinnan hintaputki tai alennus sähkölaskuun mikäli kuluttaja joustaa kulutuksessaan alaspäin sähköyhtiön ennakkoon ilmoittamana ajanjaksona. 

Valtion tulisi tuoda saataville julkinen sähkön hintaennuste ainakin muutaman päivän aikajaksolle, mikäli sellainen voidaan edes jokseenkin luotettavasti tuottaa. Se helpottaisi sähkönkulutuksen jouston suunnittelua esim. sähkölämmityksen, saunomisen, sähköauton latauksen ja suurten kodinkoneiden käytön osalta. Nykyisellään sähkön pörssihinnat ovat ilmaiseksi saatavilla aina vain samalle päivälle, ja osan ajasta seuraavalle päivälle. 

Ville Seppälä

Puheenjohtaja, Viite

Liitekuva. Energiankulutus energialähteittäin. Huom: sisältää myös hukkaenergiat.