Aika ajoin esitetään huolta rakenteilla olevien 5G-verkkojen turvallisuudesta ja vaikutuksesta ympäristöön. Teemasta on liikkeellä myös paljon disinformaatiota. Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry pitää tärkeänä, että tässäkin asiassa keskustelu perustuu tieteeseen ja todennettuihin vaikutuksiin.
5G-teknologia tuo mukanaan nopeammat ja viiveettömämmät yhteydet tukemaan tulevaisuuden palveluita ja moninkertaistuvia laitemääriä. 3D, lisätyn todellisuuden palvelut sekä etäyhteydet vaativat paljon suorituskykyisempää verkkoa. (ITU)
5G-teknologian käyttöönotossa nykyisiin verkkoihin nähden ainoa uusi asia on uusien taajuuksien käyttöönotto. Aluksi otetaan käyttöön 3,5 GHz:n taajuusalue. Haja-asutusalueita ja Internet of Things -asiakkaita palvellaan alle 1 GHz taajuusalueella. Myöhemmässä vaiheessa otetaan käyttöön 30 GHz millimetriaallot. Uudet tukiasemat eivät poikkea merkittävästi jo olemassa olevista (2G, 3G, 4G) tukiasemista. (Stuk). Esimerkiksi 4G-teknologia käyttää 2.6 GHz:n ja kotien WLAN-reitittimet 5 GHz:n taajusaluetta, josta ero 5G:n taajuusalueeseen on pieni.
Alla käsittelemme keskeisiä 5G-teknologiaan liittyviä perusteettomia pelkoja.
Turvallisuus
5G:n turvallisuus perustuu tiheään tukiasemaverkkoon ja sen mahdollistamaan matalaan lähetystehoon. 5G-verkot käyttävät radiotaajuuksia siinä missä nykyiset mobiiliverkotkin. Radiotaajuudet ovat ionisoimatonta säteilyä, eli niillä ei ole riittävää energiaa aiheuttamaan vahinkoa soluille.
5G-teknologian käyttämien lyhyiden aaltojen takia lähettimiä pitää siis olla enemmän. Samalla kuitenkin yhden lähettimen käyttämä lähetysteho ja siten myös vaikutus ympäristöön jäävät pienemmäksi. (BBC) Lyhyiden aaltojen radiolähetykset myös läpäisevät huonommin, joten radiosäteily ei ulotu kehoon niin syvälle kuin nykyisten verkkojen lähetykset. (ICNIRP). 5G-teknologia käyttää radiotaajuuksia tehokkaammin kuin vanhempi 2G, joten nykyisten 2G-taajuuksien vaihtaminen 5G-teknologian käyttöön vähentäisi radiosäteilyä suhteutettuna lähetetyn datan määrään.
Säteilylähteen vaikutusta arvioitaessa on hyvä myös muistaa, että lähteen vaikutus vaimenee etäisyyden kasvaessa. Vaimeneminen on verrannollinen etäisyyden neliöön: etäisyyden kaksinkertaistuessa vaikutus heikkenee neljäsosaan. Tyypillisesti kännykän säteilyteho metrin päässä on siis samaa luokkaa kuin tukiaseman 100 metrin päässä.
5G-verkon säteilyturvallisuus varmistetaan säteilylainsäädännön avulla aivan kuten aiempienkin tekniikoiden. Säteilyturvakeskus (STUK) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan viranomainen, joka valvoo säteilyturvallisuuden toteutumista Suomessa.
Ympäristö ja yhteiskunta
5G-verkot parantavat etäyhteysmahdollisuuksia ja siten omalta osaltaan lisäävät yhteiskunnan resilienssiä poikkeustilanteissa. Esimerkiksi monet koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi toteutetut toimenpiteet ovat olleet mahdollisia juuri etäyhteyksien avulla. Niiden avulla on jossain määrin pystytty turvaamaan esimerkiksi lasten oikeudet opetukseen ja monien työntekijöiden oikeus työhön ja toimeentuloon.
5G-verkkojen energiantarpeesta kuulee usein esitettävän huolta. 5G-verkkojen tukiasemia rakennetaan aiempaa tiheämmin sinne, missä käyttäjiä ja kapasiteetin tarvetta on paljon, jolloin tukiasemien yhteenlaskettu sähkönkulutus voi hieman kasvaa aiempiin verkkoihin verrattuna, mutta todennäköisesti sähkönkulutus suhteessa siirrettyihin datamääriin laskee. 5G-teknologian kehittyessä myös absoluuttinen sähkönkulutus tulee todennäköisesti laskemaan ajan myötä. Lisäksi sähkötuotannon päästöjen vähentäminen nykyisestä on suhteellisen edullista.
5G:n mahdollistama etäyhteyksien parantuminen todennäköisesti pitkällä tähtäimellä vähentää päästöjä ja muita ympäristöhaittoja. Se muun muassa vähentää liikennettä, mikä parantaa kaupunkien ilmanlaatua ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Liikenteen vähentyessä vähenee myös sähköautojen ja mineraalien tarve, jolloin uusia kaivoksia ei tarvitse avata samassa mittakaavassa. Etäyhteyksien yleistyessä myös toimistorakennusten pinta-ala ja ympäristöjalanjälki pienenee, kun työ- ja kokoustilojen tarve vähenee. Suomen sähköntuotanto on jo nyt yli 80-prosenttisesti vähäpäästöistä ja uutta ilmastotavoitteiden mukaista tuotantoa kytketään verkkoon tulevina vuosina.
Simulaatioiden perusteella on esitetty, että korkeammilla 5G-taajuuksilla saattaisi olla vaikutusta hyönteisiin. Näissä simulaatioissa absorboitunut teho esimerkiksi kimalaisella oli kuitenkin korkeintaan vain 0,1 mikrowattia. Tämä lämmitysteho on kymmeniä tuhansia kertoja alhaisempi kuin lämmitysteho, joka syntyy pilven poistuessa auringon edestä. Hyönteiset ovat myöskin vaihtolämpöisiä, ja niiden lämpötila tasoittuu ympäristön lämpötilan kanssa nopeammin kuin suuremmilla eläimillä johtuen suuremmasta pinta-alasta suhteessa massaan. Tällä perusteella huolet 5G:n vaikutuksista hyönteisiin vaikuttavat liioitelluilta.
Tutkimusta 5G-verkon vaikutuksista ympäröivään eliöstöön on kuitenkin hyvä tehdä, ja huomioida tämä esimerkiksi tukiasemien sijoittamisessa. Korkeampia taajuuksia ja tiheämpää tukiasemaverkkoa tarvitaan vain erittäin suurissa datanopeuksissa, joten niitä tullaan käyttämään muutenkin lähinnä vain isoissa kaupungeissa ja sisätiloissa WLAN:in tapaan.
Onko 5G-keskustelu varovaisuusperiaatteen väärinkäyttöä?
5G-verkoista keskusteltaessa vedotaan joskus varovaisuusperiaatteeseen ja jyrkimmässä tulkinnassa 5G tulisi kieltää, koska emme voi olla täydellisen varmoja sen turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa. Laajimmin hyväksytty vuoden 1992 Rion julistus määrittelee kuitenkin varovaisuusperiaatteen käytännön toimintatavan hyvin eri tavalla artiklassaan 15:
“In order to protect the environment, the precautionary approach shall be widely applied by States according to their capabilities. Where there are threats of serious or irreversible damage, lack of full scientific certainty shall not be used as a reason for postponing cost-effective measures to prevent environmental degradation.”
Rion julistus antaa siis mahdollisuuden toimia silloin, jos vaikutukset ovat todennäköisesti peruuttamattomia, vaikka aivan täysi tieteellinen varmuus puuttuisikin. Se ei kuitenkaan oikeuta vastustamaan jokaista muutosta sillä perusteella, että muutoksen kaikkia mahdollisia riskejä ei tunneta. Rion alkuperäinen varovaisuusperiaate on erittäin kannatettava.
Väärin tulkittuna varovaisuusperiaatteesta voi tulla lyömäase kehitystä kohtaan. Junien pelättiin aikoinaan aiheuttavan lehmien maidontuotannon häiriintymistä. Vastaavaa tieteeseen perustumatonta keskustelua näkee tällä hetkellä liittyen mm. tuulivoimaloiden infraääniin, rokotteisiin, sähkömagneettiseen säteilyyn sekä tässä käsiteltyyn 5G:hen.
Vastuullinen varovaisuusperiaatteen käyttö edellyttää että kaikissa tilanteissa, myös 5G:n tapauksessa, punnitaan sekä riskejä että hyötyjä. Mitään 5G:n aiheuttamia terveysriskejä ei ole tieteellisesti osoitettavissa. Erilaisten ympäristöherkkyyteen viittaavien oireiden taustalla on nosebo-efekti, jota ei tule kuitenkaan vähätellä. Aivojen ehdollistuminen välttämään vaarallisiksi oletettuja asioita on joillakin vahvempi kuin toisilla ja voi aiheuttaa fyysisiä oireita. Oireet ovat hoidettavissa esimerkiksi Käypä hoito -suositusten avulla. Mahdolliset sähkönkulutukseen kasvuun liittyvät riskit ovat pitkällä tähtäimellä spekulatiivisia. Yhteiskunnan ja ympäristön saama potentiaalinen hyöty parempien tietoliikenneyhteyksien kautta taas on todellinen. Ei voi olla perusteltua vastustaa tätä teknologiaa siinä missä muitakaan yksittäisiä mobiiliteknologioita.
Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry
Johanna Kohvakka, puheenjohtaja
Kalle Ranto
Vellu Taskila
Antti Van Wonterghem
Lähteitä:
- 5G – Fifth generation of mobile technologies
- ICNIRP
- International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection
- 5G-verkon säteilyturvallisuus
- Matkapuhelimet ja tukiasemat
- Radiation, Non-ionizing
- “The factors that shape risk perception of individuals include basic societal and personal values (e.g. traditions, customs) as well as previous experience with technological projects (e.g. dams, power plants). These factors may explain local concerns, possible biases or hidden agendas or assumptions. Careful attention to the social dimensions of any project allows policy makers and managers to make informed decisions as part of a thorough risk management programme. Ultimately, risk management must take into account both measured and perceived risk to be effective“
- Electromagnetic fields and public health: mobile phones
- ICNIRP GUIDELINES “Whole-body average SAR/kg”=0.08W/kg, localized SAR 2 W/kg
- Matkapuhelinten valvonta: Puhelimilla alle 1W/kg 2W/kg – “raja-arvo on reilusti alle sellaisen altistumistason, jolla on todettu olevan haitallisia vaikutuksia.”
- Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä: Työntekijöille reilun metrin etäisyys tukiasemasta riittää
- ICNIRP SCI REVIEW: Mobile phone, brain tumours and the interphone study: Where are we now?“
- BBC: Does 5G pose health risks?
- New York Times: The 5G Health Hazard That Isn’t
Your 5G Phone Won’t Hurt You. But Russia Wants You to Think Otherwise. - Kirjallisuuskatsaus: https://www.who.int/bulletin/volumes/88/12/09-071852/en/
- https://www.sdxcentral.com/5g/definitions/what-is-environmental-impact-of-5g/
- https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4teilyturvallisuus
- Nature 2018 Exposure of Insects to Radio-Frequency Electromagnetic Fields from 2 to 120 GHz
- https://www.icnirp.org/en/applications/5g/5g.html
- https://en.m.wikipedia.org/wiki/Dipole