Sosiaalialan korkeakoulutettujen luottamus hyvinvointialueiden päätöksentekoon on heikko. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian kartoitti jäsentensä näkemyksiä työoloistaan työolobarometrissä 2024. Hyvinvointialueilla työskentelevistä vastaajista 66 prosenttia kokee, että organisaation päätöksenteko heikkenee jonkin verran tai merkittävästi.
Sotealan työntekijöiden enemmistö, 250 000 työntekijää eli 58% toimi vuonna 2022 sosiaalihuollossa ja 42% eli 180 000 työntekijää terveydenhuollossa.
Hyvinvointialueiden riittämättömän rahoituksen vaikutus näkyy vastauksissa. Vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin ratkaisuihin nähdään heikkoina.
Sosiaalityö on ollut merkittävä tukipilari suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa.
Sosiaalialan korkeakoulutetut ovat tottuneita ratkaisemaan kaikenlaisia tilanteita työssään. Ei sinänsä ole kovin yllättävää, että työolobarometrissä peräti 90 prosenttia omassa työssään haasteita ja ongelmia kohdanneista on pyrkinyt itse ratkaisemaan niitä. Vastaajien mukaan työhyvinvointia pitäisi kehittää työpaikoilla siten, että myös johtotasolla tunnistettaisiin työn kuormitustekijät ja arvioitaisiin niihin liittyvät riskit. Ongelmatilanteisiin toivotaan puututtavan ripeästi.
Alan tärkeimpinä kehittämiskohteina mainittiin vaativuutta vastaava palkka, työntekijöiden riittävyys, työhyvinvoinnin varmistaminen ja paremmin hallittavissa oleva työmäärä.
Työolobarometri toteutettiin vuosien 2023–24 vaihteessa ja sen jälkeen tilanne alalla on elänyt paljon hallituksen leikkaustoimenpiteiden myötä. Asunnottomuus on lisääntynyt, vähävaraisuus koskettaa laajempaa joukkoa, perhepalveluissa ei ole ollut enää riittävää rahoitusta tukitoimiin, viranomaisverkostot ovat kaventuneet ja järjestökentän työn jatkuvuuden epävarmuus huolestuttanut.
Mitä sosiaalialan korkeakoulutetut työolobarometrin mukaan pyytävät? Sosiaalialan lainsäädännön sekä asiakastyön tuntevia johtajia työlle. Palkkausta kuntoon. Työmäärä tasapainoon eli panostusta henkilöstön määrään sekä pysyvyyteen Ja minkä pitäisi olla helpoin toteuttaa: osallisuuden lisäämistä kehittämistyössä sekä päätöksenteossa.
Familia Raittola
Sosionomi (AMK), yhdistysaktiivi, luottamusmies