Viite julkaisee keväällä 2025 kunta- ja aluevaaliehdokkaidensa kirjoituksia liiton nettisivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.
Hiljattain Ranskan päälehden ”Le Monden” kannessa uutisoitiin mielenterveyden hoidon kriisistä. ”Kaikille ei voida taata tarvittavaa hoitoa.” Uutinen olisi voinut olla myös Suomesta. Kuten olemme linjanneet vihreiden puoluekokouksessa 84. puheenvuorossa, haluamme poliittisen työn ja yritystoiminnan myötä edesauttaa humaanin, eurooppalaisen keinoälyn kehitykseen. Humaani keinoäly ei suoraan paranna terveydenhoidon resurssitilannetta tai tilaa, mutta ohjaa sosiaalisia kontakteja, somealustoja ja datan käsittelyä säädellympään suuntaan ja promotoi inhimillisiä ihmiskontakteja, sekä algoritmeja, jotka eivät aiheuttaisi ahdistusta nuorille somettajille. Myös kännykkäkielto, joka on tulossa kouluihin, antaa työrauhan oppilaille uudella tavalla.
Serbian konferenssissa kesällä 2024 Ranskan valtaapitävä presidentti Emmanuel Macron peräänkuulutti humaania keinoälyä kiinalaisen, reguloidun, ja Pohjois-Amerikkalaisen, privatisoidun, keinoälyn rinnalle.
SDP.n Mia-Petra Kumpula-Natri on ajanut keinoälyn lainsäädännöllistä hillintää jo pidempään siten, että generatiivista keinoälyä ei saisi kehittää muuten kuin valvotusti ja läpinäkyvästi. Vihreiden Maria Ohisalo kirjoitti Kauppalehdessä samasta asiasta noin kuukausi sitten. Harvainvaltaa edustavien ja demokratiaa, sekä puolueetonta tiedonantoa, sekä objektiivista, tieteellistä tietoa uhkaavat informaatioteknologiayritykset eli ”digijätit” ja niiden algoritmit pitäisi asettaa sääntelyn piiriin, kuten Ville Niinistö on sosiaalisessa mediassa nostanut esiin. Lainsäädäntö on tässä jälkijunassa. Yuval Noah Harari on vastikään julkaissut kirjan, jossa hän esittelee skenaarion, miten generatiivinen keinoäly voisi asiakaspalvelutilanteessa toimia. Moni voisi pitää tieteiselokuvien jo 30 vuotta sitten sitten maalaamia uhkakuvia fiktiivisenä dystopiana, mutta ellemme rakenna puheenjohtaja Sofia Virran puoluekokouksessa mainitsemaa siltaa esimerkiksi SDP:hen Kumpula-Natrin tai Maria Ohisalon visioon turvatusta keinoälyn kehityksestä EU-tasolla, tulevaisuus voi olla nykyistä kylmempi henkisten arvojen tasolla ja humaanit arvomme uhattuina.
Tärkeintä on kuitenkin pysyä konkretiassa, tehdä askelmerkit tekoälyn kehittämiseen, sekä juridiset linjaukset sen turvaamiseksi, että tekoäly palvelisi humaaneja arvoja, ihmisarvoista elämää, oikeutta ihmiskontaktiin, oikeutta ihmisen kirjoittamaan kieleen. Emme halua, että Chat GPT yksin kääntää kielellistä tekstiä, vaan haluamme, että ammattikääntäjä vähintäänkin tarkistaa tekoälyn kääntämän tekstin. Koneälyn generoimasta sanayhdistelmästä puuttuu usein sävy ja kulttuurinen konteksti, sekä hiljainen tieto. Tätä varten on luotava lainsäädäntö, ettemme tulevaisuudessa lukisi vain koneiden ja algoritmien tuottamaa tekstiä tai kuulisi radiossa koneen ihmisääntä jäljittelevää keinoääntä.
Kielten kääntäminen on kulttuurimme kivijalka, me emme voi jättää tai antaa sen suorittamista koneille tai tekoälylle. Samoin kommunikoinnin olisi ensisijaisesti oltava kahden tai useamman ihmisen välinen tapahtuma.
Anna Veltheim
BBA, B.Sc., finanssimatemaatikko, kirjailija
Somelinkit:
https://www.facebook.com/anna.veltheim