Tiede ja teknologia Euroopan turvana

Liittohallituksen esitys jäsenistön kommenteille 13.11.2023.
Hyväksytty liittokokouksessa 9.12.2023

EU:n haasteet

Vapaus ja demokratia ovat vaarassa. Sitä haastavat autoritaariset valtiot, Venäjä, Kiina ja digivallan keskittyminen. Itsevaltaisten valtioiden aloittamat sodat ovat rikkoneet toisen maailmansodan jälkeen luodun maailmanjärjestyksen. Sodat ja vastakkainasettelu vievät huomiota pois oleellisista koko ihmiskuntaa uhkaavista haasteista. Niitä ovat maapallon lämpeneminen ja elonkirjon tuho, ja ne uhkaavat miljardien ihmisten elinmahdollisuuksia. Molemmat ovat ongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii sopimista – ei sotimista. 

EU voi olla luomassa parempaa tulevaisuutta laajentumalla kohti itää, kehittämällä päättäväisesti hiilineutraaleja ratkaisuja ja suojelemalla luontoa. EU:n laajentuminen edellyttää muutoksia sen nykyisiin päätöksenteon malleihin sekä budjetin rakenteeseen ja kokoon. Vastaaminen maapallon lämpenemiseen ja luontokatoon edellyttää muutoksia elintapoihimme. Molemmat vaativat valmiutta omaksua uusia toimintatapoja ja teknologioita.  

Monet Suomea ja muita EU-maita kohtaavat haasteet, uhat ja mahdollisuudet ovat yhteisiä. Huoltovarmuutta tulee vahvistaa paitsi kansallisella, myös koko EU:n tasolla. Suomi on kokonaisturvallisuuden mallimaa. EU:n tasolla meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että kokonaisturvallisuus otetaan paremmin huomioon myös koko unionissa, ja EU voi vahvemmin vastata erilaisiin uhkiin.

Suomen pitää olla valmis osallistumaan EU:n laajentumista koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Suomen media kertoo Euroopan asioista niukasti ja viiveellä. Osittain siksi me maana reagoimme usein EU:n uusiin aloitteisiin liian myöhään ja ne nostattavat turhaa muutosvastarintaa. Suomalainen media, ennen kaikkea YLE voi korjata tilannetta panostamalla Euroopan ja EU:n asioiden seuraamisen kannalta oleellisen tiedon ja keskustelun tuomiseen ajoissa kansalaisille ja poliitikoille. 

Mahdollisuuksien EU 

Digitalisaatio

2000-luvun aikana uudet teknologiat ovat tulleet osaksi kaikkia yhteiskunnan ja päivittäisen elämämme alueita. Tieteen ja teknologian vihreät, nimensä mukaisesti, uskoo teknologian positiivisiin mahdollisuuksiin niin ympäristön, ihmisten kuin taloudenkin kannalta. Muutoksen puikoissa täytyy kuitenkin olla ihmisen, ei teknologian.

Tällä hetkellä Eurooppa kilpailee Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologisen kehityksen kanssa, mutta olemme jäämässä jälkeen monella sektorilla. Arkea läpileikkaavista teknologioista mobiiliteknologiat ovat yksi harvoista osa-alueista, joissa Euroopalla on vahva rooli. Unionin digitaalisten markkinoiden, niiden sääntelyn ja teknologisen osaamisen kehittäminen on sekä suomalaisten että koko Euroopan etu. Euroopalla on tilaisuus kasvaa merkittäväksi tekijäksi digivihreän siirtymän teknologiassa, jos se itse on valmis ottamaan tekniikoita käyttöön ennen muita. Ilman omaa tehokasta teknologiakehitystä luovutamme päätökset digitekniikkaan sisältyvistä arvoista muille. Tämä on riski ympäristölle, turvallisuudelle ja taloudelle. Esimerkiksi 6G-teknologiaan sisältyy merkittäviä yksityisyyten liittyviä sivuvaikutuksia, joita vain EU pystyy hallitsemaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia tukevalla tavalla.

Teknologia kehittyy parhaiten, kun tieto, taito ja keksinnöt löytävät nopeat kanavat laajoille markkinoille. Eurooppalaisten yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä tulee kehittää. Kilpailussaan digitaalisella pelikentällä eurooppalaisilla yrityksillä ei ole aikaa eikä varaa keksiä pyörää uudelleen. Sisämarkkinoiden kehityksen on pysyttävä teknologisen kehityksen tasalla. EU:n tulee nykyistä vahvemmin tukea avoimen lähdekoodin ratkaisuja. Koodin ja datan avoimuus luovat innovaatioiden lisäksi sosiaalisesti kestävää, läpinäkyvää ja demokraattista teknologiakehitystä. EU:n tulee panostaa uusiin teknologia-alueisiin kuten kvanttilaskentaan. 

Muutoksen keskellä digitaalisesta hyvinvoinnista huolehtimisen merkitys korostuu. Yleistyvät mielenterveyden ongelmat kertovat, että nykyinen kehitys ei aina ole pysynyt kenenkään hallinnassa. 

Jatkuva digitalisoituminen aiheuttaa paineita ympäristölle, kun myös digitekniikan hiilijalanjälki kasvaa. Toisaalta uudet viestintävälineet vähentävät liikkumisen tarvetta esimerkiksi tekemällä etätyön mahdolliseksi. On kohtuullista edellyttää, että digitalisaation vaatiman energian hiilijalanjälki laskee nopeasti nollaan.

Teknologinen kehitys kiihtyy ja sillä on vaikutuksia ihmisten toimintaan ja arkeen. Valtioiden ja EU:n täytyy pysyä kehityksen tasalla ja huolehtia ihmisten ja ympäristön eduista muutoksessa. Samaan aikaan Euroopan tulee kyetä tekemään strategisia ratkaisuja, jotka kehittävät sen pitkän tähtäimen teknologista kilpailykykyä, omavaraisuutta ja itsemääräämiskykyä. EU kilpailee teknologioissa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Esimerkiksi kvanttiteknologioiden osaaminen tulee tekoälyn yleistymisen myötä olemaan yksi kilpailuvalteista.

Sujuva polku tutkimuksesta innovaatiohin tarvitsee sekä julkista että yksityistä rahaa. 

• Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä pitää helpottaa rahoitusta lisäämällä. 
• Teknologian tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoitusta esimerkiksi Horisontti- ja Digitaalinen Eurooppa-ohjelmien kautta tulee lisätä. 
• Yksityisen rahan investoimisesta Eurooppalaisiin kärkihankkeisiin täytyy tehdä helppoa ja houkuttelevaa.

• Teknologia-alustojen läpinäkyvyyttä tulee entisestään lisätä, ja psykologiseen profilointiin perustuvia, riippuvuutta aiheuttavia mekanismeja tulee lainsäädännöllä rajoittaa.
• EU:n tulee kehittää ympäristöstandardit kaikille Euroopassa toimiville datakeskuksille päästöjen minimoimiseksi ja hukkalämmön hyödyntämiseksi.
• EU:ssa on investoitava tulevaisuuden teknologioiden tutkimukseen ja kehittämiseen, kuten kvanttilaskentaan, jotta turvattaisiin kilpailukyky tulevaisuudessa

Vihreän siirtymän teknologia

Vihreä siirtymä vaatii paljon uusiutuvaa energiaa ja ydinvoimaa. Monet nyt polttamiseen perustuvat teolliset prosessit on sähköistettävä. 

Uusiutuvan energian haaste on riippuvuus säästä. Osavastauksia haasteeseen ovat ICT-ratkaisut, energian varastointi ja uudet markkinamekanismit. EU:n tulee kasvattaa strategista autonomiaansa panostamalla esimerkiksi akkuteknologioihin ja vihreän siirtymän IT- ja markkinaratkaisuihin. EU:n tulee lisätä materiaaliomavaraisuuttaan ja kehittää kestävää kaivostoimintaa kiertotalouden rinnalla, jotta vihreän siirtymän materiaalitarpeisiin voitaisiin vastata. 

EU:n tulee panostaa tutkimukseen ja erityisesti teollisen mittakaavan koetoimintaan, jotta saataisiin kehitetyksi polttamisen korvaavissa sähköisiä tuotantoprosesseja. EUn tulee ottaa nämä tekniikat itse nopeasti käyttöön luonnon monimoutoisuus turvaten, ajaa niiden kustannukset alas ja pyrkiä levittämään ne maailmanlaajuiseen käyttöön tarjoamalla niitä muun muassa kehittyville maille.

Tietoturva

EU on osoittanut edelläkävijyyttä eurooppalaisten oikeuksien turvaamisessa muun muassa yksityisyyden suojan osalta supervalloista tulevien teknologiajättien edessä. Esimerkiksi yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sekä pian voimaanastuva digipalvelusäädös ovat todiste Euroopan Unionin kyvystä ottaa globaalia johtajuutta virtuaalisia ympäristöjä koskevassa lainsäädännössä. Tätä kehityskulkua Viite – Tieteen ja teknologian vihreät tukee ja edistää.

Myös kyberturvallisuusympäristömme muuttui merkittävästi Venäjän laajennettua hyökkäystään Ukrainaan. EU on ottanut askeleita kyberturvallisuuden parantamisessa. Suomalaisella tietoturvaosaamisella voi olla merkittävä rooli tässäkin yhteistyössä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Olemalla aktiivisesti mukana luomme myös uusia mahdollisuuksia kotimaisten tietoturvayritysten liiketoiminnalle.

• Kriittisten infrastruktuurien suojaamista etenkin Venäjältä tulevilta uhilta täytyy vahvistaa. 
• Yhteiskunnan kannalta kriittiset IT-toiminnot tulee eristää avoimesta internetistä. 
• Yleiseurooppalaista yhteistyötä kyberhyökkäyksiä vastaan on vahvistettava.

Tekoäly

Tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä. Eurooppa on maailman ensimmäisen tekoälylainsäädännön kehto, jonka saavutuksia muu maailma tarkkailee. Uusia tekoälysovelluksia saapuu markkinoille jatkuvasti. Meidän on varmistettava, että ihmisten elämään vaikuttava päätöksenteko pysyy ymmärrettävänä ja hallittuna. Koska tekoälyn vaikutusten arvioiminen eri elämänalueisiin on tällä hetkellä erittäin vaikeaa ellei mahdotonta, tulee työntekijöiden ja kansalaisten oikeuksien suojeleminen varmistaa kaikissa olosuhteissa. 

Erityisesti lapsia ja nuoria tulee suojella digitaalisten palveluiden ja erityisesti sosiaalisen median alustojen haitoilta. Myöskään syrjintää ei tule sallia tekoälyltä tai tekoälypohjaisilta ohjelmilta. Vastuu tekoälyn toiminnasta on sen valmistajilla ja opettajilla.

Tekoälylainsäädännön tavoite on luoda selkeä polku sosiaalisesti hyväksyttäville innovaatioille sekä tarkasti rajattu pelikenttä tekniikan kehittämiselle. Toimintaympäristön tulee olla sellainen, että etenkin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on riittävästi edellytyksiä tutkimus- ja kehitystyöhön. Yrityksille asetettujen velvoitteiden täytyy olla siten mitoitettuja, että ne tukevat innovaatiota. Näin EU turvaa kilpailukykynsä myös tulevaisuudessa.

Viite – Tieteen ja teknologian vihreät tukee EU:n tavoitetta rajoittaa koneellista päätöksentekoa esimerkiksi työntekijöiden palkkaamisessa, työsuoritteen arvioimisessa tai työntekijän toiminnan valvonnassa ilman ihmisen valvontaa. Tuemme lainsäädäntöä, joka kieltää tekoälypohjaisen manipuloinnin ja erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuihin tuotteisiin ja palveluihin koukuttamisen. EU:n tasolla tulee laatia tekoälykoulutuspaketteja, jotka kattavat moninaisuuden niin, että opetusdata ei synnytä tekoälyn sisälle syrjiviä rakenteita.

Sosiaalinen media ja alustatalous

Somejäteistä on tullut uhka demokratialle ja valinnanvapaudelle. Ne tukahduttavat kilpailua ja uusia innovaatioita. Ne edustavat digitaalisen vallan keskittymistä hyvin harvoihin käsiin. Siksi EU:n tulee olla eturintamassa sääntelemässä sosiaalisen median alustoja ja rajoittamassa niiden valtaa. Kansalaisilla tulee olla valta omaan dataansa ja sen käyttöön. Jotta näin voi olla, julkisen vallan täytyy asettaa kansalaisten suojelu somejättien palvelemisen edelle.

Sosiaalinen media on myös uhka tiedon huoltovarmuudelle. Somejätit ovat kaapanneet suurimman osan perinteisen median mainostuloista. Somealustat käyttävät ilman korvauksia uutismedian tuottamia sisältöjä. Kukaan ei ota vastuuta somealustoilla  julkaistuista sisällöistä, sillä niiltä puuttuvat vastaavat päätoimittajat. Vastuukysymys on erityisen tärkeä siksi, että nuoremmilla ikäpolvilla  some on jo perinteistä mediaa tärkeämpi tietolähde. 

Pahantahtoiset tahot voivat nyt hyödyntää somealustojen toimintamalleja ja levittää disinformaatiota tavoitellessaan EU:n arvojen vastaisia tavoitteita. 

EU:n tulee tukea Euroopan ja EU:n asioita käsittelevien laadukkaiden ajankohtaisohjelmien tuotantoa ja levitystä tukemalla muun muassa eri maiden yleisradioita.

Digitalisaatio ja internet ovat viime vuosina levinneet monille uusille liiketoiminta-alueille, kuten kuriiripalveluihin sekä ajoneuvojen ja asuntojen jakamiseen. Näihin liittyy monia lieveilmiöitä, jotka uhkaavat työntekijöiden, asukkaiden tai perinteisten liiketoimintojen asemaa. EU:n täytyy pysytellä tekniikan kehityksen mukana ja aktiivisesti varmistaa tasapuolisten markkinoiden synty sosiaalisesti kestäviin rajoihin.

• Luodaan EU:lle digitaalinen kansalaisuus ja käytännöt, jotka turvaavat yksilön oikeudet omaan dataansa.
• Tiukennetaan sosiaalisen median sääntelyä, jotta demokratia voidaan turvata 
• Huolehditaan työntekijöiden oikeuksista alustataloudessa

Avaruusteknologia & avaruuden hyödyntäminen

Satelliittitekniikka on kehittynyt viime vuodet erittäin nopeasti. Yhdessä sensoritekniikan ja tietotekniikan miniatyrisoinnin kanssa satelliitit mahdollistavat avaruuden hyödyntämisen kustannustehokkaasti ja eurooppalaisten parhaaksi. Kehitys on ollut ketterää ja kokeilevaa. Alan kehitysvaihe sopii nyt pienille ja keskisuurille yrityksille. Satelliitit keräävät jo nyt valtavasti dataa siitä, mitä maassa, merellä ja ilmakehässä tapahtuu, ja tätä dataa voidaan jalostaa tiedoksi eri käyttötarkoituksiin ja päätöksenteon tueksi. 

EU:n tulee hankkia uusia satelliittipalveluja yksityisiltä toimijoilta esim. seuraavilla sovellusalueilla:

• tietoliikenne
• Itämeren ja Pohjanmeren valvonta
• uusiutuvaa energiaa tuottavien järjestelmien valvonta
• kaukokartoitus, erityisesti, metsien ja viljeltyjen maiden tutkimus ja valvonta
• avaruuden tilannekuva, mukaan lukien avaruussää

Lisää avaruuspoliittisista linjoista Viitteen avaruuspoliittisesta kannanotossa:

https://www.google.com/url?q=https://viite.fi/2022/12/12/tieteen-ja-teknologian-vihreiden-avaruuspoliittinen-kannanotto/&sa=D&source=docs&ust=1698334957717647&usg=AOvVaw1Knh56XVwvZUdNKtQFvYL6

Tutkimus ja koulutus

EU:n tutkimusrahoituksella on tärkeä rooli eurooppalaisen tieteen edistämisessä.  EU:n tulee ohjata tutkimusrahoitusta etenkin uteliaisuuslähtöiseen perustutkimukseen ja aikamme suuriin haasteisiin kuten vihreän siirtymän toteuttamiseen ja eurooppalaisen teknologisen autonomian saavuttamiseen. Digitalisaation kehityksessä EU:n tulee tavoitella johtavaa asemaa maailmanlaajuisesti.

Suomen tasolla pitää panostaa siihen, että EU-rahoitusta päätyy myös Suomeen ja suomalainen osaaminen on kilpailukykyistä. Tätä varten kansallisesti pitää varmistaa, että Suomen yliopistoihin syntyy ja kehittyy sellaisia huippuyksiköitä, jotka kykenevät pärjäämään kilpailussa EU-rahoituksesta.

Kansallisen ja kansainvälisen tutkimusrahoituksen parempi koordinaatio on tarpeellista. Yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kannustimia hakea kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja kansainvälistymistä on kasvatettava.

EU:n työvoimapulan lievittämiseksi maahanmuuttopolitiikan tulee olla houkuttelevaa ja etenkin EU:n ulkopuolelta EU:iin opiskelemaan tuloon tulee kannustaa. 

• Laajennetaan Erasmus+ -ohjelmaa ja vastaavia ohjelmia, jotka suunnataan koululaisille, opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille sekä ohjelmia EU:n ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
• Kaksinkertaistetaan EU-alueen tutkimus- ja innovaatiopanostukset budjetin rakenteita muokkaamalla. Kehitetään eurooppalaisen tutkimusrahoituksen läpinäkyvyyttä, jotta myös korkeakoulut pystyvät hyödyntämään niitä nykyistä paremmin. Kansallisesti varmistetaan, että yliopistojen ja tutkimuslaitosten kyky hakea EU-rahoitusta nostetaan parhaiden EU maiden tasolle.
• EU:n tulee tukea kansainvälistä huippututkimusta tekevien yksiköiden syntyä ja kehitystä jäsenmaiden yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Tavoitteena on luoda edellytyksiä jäsenmaiden toiminnan sopeuttamiseen maapallon rajoihin, luoda pohjaa teknologiajohtajuudelle ja strategisen autonomian vahvistamiselle pitkällä aikavälillä.

Teollisuuspolitiikka

Kiinan ja Yhdysvaltojen uuden teollisuuspolitiikan myötä myös EU:n teollisuuspolitiikka on murroksessa. Kiina ja Yhdysvallat subventoivat teollisuuttaan ja luovat protektionistista sääntelyä, joka on vastoin viime vuosikymmenten kehityskulkua kohti globaalimpia markkinoita. Protektionismi ja subventiot ovat monella tapaa haitallisia: ne esimerkiksi heikentävät elintasoa, rajoittavat innovaatioita ja talouden uudistumista, ja tulevat erittäin kalliiksi julkiselle taloudelle. Siksi EU:n ei tule lähteä samaan peliin. Strategisen autonomian nimissä harvinaisia poikkeuksia voidaan kuitenkin tehdä, mutta poikkeuksien kriteerien täytyy olla tiukat ja toimenpiteiden EU- eikä jäsenmaatasoisia. 

EU:ssa jäsenmaiden mahdollisuuksia oman teollisuuden tukemiseen on pitkään säädelty tiukasti, mutta COVID-19 -pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan myötä tätä sääntelyä on väljennetty väliaikaisesti. Tämä hyödyttää isoja jäsenmaita kuten Saksaa, Ranskaa ja Italiaa, ja haittaa merkittävästi Suomen kaltaista pientä avotaloutta. EU:n tuleekin jälleen tiukentaa valtiontukisääntöjä ja  tavoitella teollisuuden kilpailukykyä ensisijaisesti ilman subventioita. Sen sijaan teollisuuden kilpailukykyä tulee edistää markkinoita kehittämällä, luvitusta sujuvoittamalla ja osaavaan työvoimaan sekä tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin panostamalla. Lisäksi tuontitavaralle voidaan asettaa tariffeja silloin, kun subventiot ovat osoitettavissa, mikä helpottaa tilannetta sisämarkkinoilla. 

Toissijaisesti, mikäli EU:n teollisuuspolitiikka kallistuu teollisuuden subventioihin, tulee tätä varten luoda uusi EU:n yhteinen instrumentti ja pitää jäsenmaiden valtiontukisäännöt edelleen tiukkoina. Yhteisen instrumentin tuen tulee olla kilpailtua, eli sillä tuetaan vain euroalueen parhaita yrityksiä. 

• Palataan koronapoikkeuslakeja edeltäneeseen tiukkaan valtiontukisääntelyn tasoon.
• Edistetään Euroopan teollisuuden kilpailukykyä erityisesti tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin panostamalla.
• Luodaan uusi kilpailtu EU-tason teollisuuden tuki-instrumentti niitä poikkeustilanteita varten, joissa strategisen autonomian kannalta välttämättömät teollisuudenalat tarvitsevat tukea.

Toimintakykyinen ja vahva EU 

Demokratia

EU on arvoyhteisö joka jakaa pitkälti samat arvot. Yhteisiä arvoja ovat muun muassa tasa-arvo ja oikeusvaltioperiaate.

Viite – Tieteen ja teknologian vihreät on federalistinen järjestö eli kannatamme EU:n tiivistymistä. EU on koko ajan tiivistänyt omaa toimintaansa, mutta tämä on usein tapahtunut kriisien johdosta nopeasti ja ilman laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Jotta tiivistymiskehitys olisi hallittua ja demokraattista, EU:n tulee laatia tiivistymisohjelma. Samaten on luotava jo etukäteen työkaluja, joilla EU voi vastata tuleviin kriiseihin ja säilyttää toimintakykynsä.

Viite – Tieteen ja teknologian vihreät kannattaa EU:n toimintakyvyn vahvistamista kansainvälistä yhteistyötä ja koordinaatiota vaativissa kysymyksissä. Ensimmäinen tarve on EU:n päätöksentekokyvyn vahvistaminen. Määräenemmistöpäätösten aluetta tulee kasvattaa. Yksittäisen maan ei pitäisi voida pysäyttää EU:n kykyä reagoida ulkoisiin haasteisiin. Tämä riski kasvaa jäsenmaiden määrän kasvaessa. Toinen elementti toimintakyvyssä on EU:n oma verotusoikeus sen sijaan, että kaikki sen varat tulevat jäsenvaltioiden maksuista. Viite – tieteen ja teknologian vihreät kannattaa sitä, että EU:lla voi olla omia tulolähteitä eli veroja, tulleja tai maksuja EUn laajuisesesta taloudellisesta toiminnasta. EU:n mahdollisuutta periä omia varoja tulee rajata niin, että se ei kilpaile jäsenvaltioiden kanssa ja että varojen keruu kohdistuu uusiin kohteisiin. Päällekkäisiä EU:n tason veroja ei pidä säätää sellaisiin kohteisiin, joissa jäsenvaltiot nyt jo keräävät veronsa. Jokainen uusi EU-tasoinen vero tai maksu sovitaan EU:n demokraattisen päätöksenteon puitteissa.

Samalla kun EU:n kykyä puuttua kansainvälistä yhteistyötä vaativiin kysymyksiin vahvistetaan, pidetään huoli siitä, että yksittäisillä jäsenvaltioilla säilyy vapaus tehdä  poliittisia ratkaisuja valtiokohtaisen tilanteen ja kysymysten pohjalta. 

• Lisätään Euroopan parlamentin valtaa. Annetaan parlamentille oikeus tehdä lakiesityksiä ja laajennetaan sen budjettivaltaa.
• Lisätään tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa EU:ssa. 
• Lisätään päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Parannetaan viestintää neuvoston kokouksista, ja julkaistaan parlamentin, komission ja neuvoston välisten neuvotteluiden eli trilogien esityslistat ja pöytäkirjat.
• Tuetaan riippumatonta tiedonvälitystä oikeusvaltion lähtökohdista 
• Laajennetaan avoimuusrekisterin käyttö parlamentista myös komissioon ja neuvostoon, jotta lobbareiden ja edunvalvojien vaikuttamista EU-elimissä voidaan avoimesti seurata.
• Huolehditaan, että luotettavaa tietoa EU:n asioista kansalaisten saatavissa. 
• Siirrytään määräenemmistöpäätöksiin mm. ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
• Selvitetään EU:n mahdollisuutta ylläpitää omia tulonlähteitä eli veroja, tulleja tai maksuja EUn laajuisesta taloudellisesta toiminnasta. EU:n mahdollisuutta periä omia varoja tulee rajata niin, että se ei kilpaile jäsenvaltioiden kanssa ja että varojen keruu kohdistuu uusiin kohteisiin. 
• Lyhyellä aikavälillä selvitetään EU:n laajuista hiiliosinkoa ja pitkällä tähtäimellä selvitetään EU:n laajuisen perustulon käyttöönottoa.

EU:n ulkopolitiikka

EU jatkaa tiukkaa Venäjän pakotepolitiikkaa ja välttää ostamasta fossiilisia polttoaineita Venäjältä myös sen jälkeen kun sota Ukrainassa on ohi. EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on merkittävien haasteiden edessä Venäjän laajennettua hyökkäystään Ukrainaan. EU:n täytyy jatkaa määrätietoisesti Ukrainan tukemista aseellisesti ja autettava uudelleen- ja jälleenrakentamisessa. EU-maiden puolustustarvikevarastoja on täydennettävä yhteishankinnoilla ja edistettävä puolustusteollisuuden tuotantokapasiteetin nostoa uuden geopoliittisen tilanteen vaatimalle tasolle. Tämä tulee vaatimaan merkittävien rahallisten investointien lisäksi keskustelua EU:n ja Naton rooleista eurooppalaisessa turvallisuuskehyksessä. EU:n yhteistyötä ja lähentymistä Itä-Euroopan maiden kanssa tulee edistää ja EU:n laajentumista tavoitella, kun liittymistä hakevat maat saadaan täyttämään EU:n vahvat liittymiskriteerit. 

EU tekee yhteistyötä ja vastuunjakoa etenkin pakolaispolitiikassa. EU kehittää omaehtoisen maahanmuuton ja pakolaisten käsittelyyn menetelmiä, joilla vastataan hädänalaisten suojelun tarpeeseen ja jotka maahanmuuton osalta johtavat kestäviin ja toimiviin päätöksiin. Tässä on tärkeää, että pidämme kiinni EU:n omista arvoista. Välimeren rajavalvonta on määriteltävä ja resursoitava riittävällä tasolla.

EU on asettamassa hiilitulleja EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille. Tullien avulla EU voi vaikuttaa siihen, että hiilivapaan talouden käytännöt leviävät muualle maailmaan. EU:n tulee käyttää vahvemmin tullipolitiikkaa ulkopolitiikan välineenä, hiilitullien lisäksi. Tullien avulla voidaan käyttää markkinataloutta painostuskeinona ohjaamaan maailmaa parempaan suuntaan. EU on suuri vientikohde ja sen kauppapolitiikka on siksi hyvin tehokasta.   EU:n tulee myös jatkuvasti päivittää tullipolitiikkaa tavalla, joka auttaa EU:n strategisen autonomian vahvistumista sotkematta maailmankauppaa tarpeettomasti.

EU on yksi maailman vaikutusvaltaisimmista regulaattoreista. Standardisointi- ja regulaatiovaltaa on käytettävä niin, että ohjaamme koko maailman tuotteita ja palveluita yksilön vapautta kunnioittavaan ja kestävän kehityksen arvojen mukaiseen suuntaan.

• Määräenemmistöpäätösten käyttöä yksimielisyyden sijaan on laajennettava.
• Lisätään EU:n teknologista omavaraisuutta sen globaalin vaikutusvallan kasvattamiseksi ja mm. EU:n riippuvuuden vähentämiseksi esim. Kiinasta. 
• Vähennetään materiaali- ja mineraali-riippuvuutta Kiinasta. 
• Kehitetään kauppasuhteita ja muuta yhteistyötä Afrikan maiden kanssa EU:n ja Afrikan maiden välisen siteen vahvistamiseksi. 
• Arvioidaan yhä useampien tuoteryhmien hiilijalanjälkiä, jotta ne voidaan ottaa EU:n tulevien hiilitullien piiriin.
• EU:n tulee selvittää mahdollisuuksia korkeammille tuontitulleille maille, joiden se näkee toimivan haitallisesti esim. verovälttelyn edistämisen, ihmisoikeuksien loukkaamisen, luontokadon edistämisen, hyökkäyssodan käynnin sekä joukkotuhoaseiden hallinnan muodoissa. Tulleja laskettaisiin tai poistettaisiin, mikäli haitallinen toiminta vähenee tai lakkaa.
• Tullien laajentamiseksi ja tehostamiseksi EU:n tulee aktiivisesti pyrkiä luomaan tulliliittoja tapauskohtaisesti eri maaryhmien kanssa  niissä asioissa, joissa niillä on yhteinen näkemys EU:n kanssa. 
• Tullien tuotto tulee kerätä EUn omiksi varoiksi.

Turvallisuus / puolustus

Arviomme on, että ilmasto- ja biodiversiteettikriisien  aiheuttavat ongelmat tulevat nostamaan kansainvälisiä jännitteitä seuraavina vuosikymmeninä. Samaan aikaan toisen maailmansodan jälkeen useille toimijoille on kasaantunut vaatimuksia muuttaa maailmansodan raunioille luotua maailmanjärjestystä. Vaatimuksia tulee sekä niiltä, joiden voima kansainvälisellä areenalla on noussut että niiltä joiden asema on heikentynyt tai uhkaa heiketä. Muun muassa Neuvostoliiton hajoaminen, Venäjän hyökkäys Georgiaan ja vuonna 2022 Ukrainaan ovat jo rikkoneet toisen maailmansodan jälkeen luodun sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän. Siksi Suomen ja EU:n jäsenmaiden turvallisuus perustuu lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä Natoon. Pitkällä aikavälillä EU:n tulee edistää uuden laajan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen syntyä.

EU vahvistaa omaa turvallisuuttaan panostamalla yhteistyöhön Naton kanssa ja lisäämällä huoltovarmuuttaan ja varautumalla kansainvälisiiin konflikteihin, pandemioihin ja luonnonkatastrofeista aiheutuviin ongelmiin. EU panostaa etupainotteisesti vihreään siirtymään ja tarjoaa tarpeellista teknologiaa kehittyville maille edullisin ehdoin.

Suurin este vastata nouseviin turvallisuushaasteisiin kehittyvissä maissa on poliittisten järjestelmien kyvyttömyys. EU panostaa siviilipuolen yhteistyöhön kehittyvissä maissa laajalla rintamalla osana vihreän siirtymän investointeja.

Demokraattiset maat eivät sodi keskenään eivätkä aloita sotia. Sotilaallinen uhka tulee autoritaarisesti johdetuista maista. EU:sta itään sellainen on Venäjä. EU:n tulee varautua Venäjän uhkaan yhdessä Naton kanssa. Vakauden ja rauhan ylläpitämiseksi, EU:n tulee  pyrkiä siihen, että EU:n ja Venäjän välissä ei ole “harmaata vyöhykettä”, jossa Venäjä voisi horjuttaa vakautta ja rauhaa. EU:n tulee pyrkiä yhteistyöhön jotta sen rajalla olevat maat olisivat EU-kelpoisia niin halutessaan. 

Venäjän hallinto tekee väsymättä työtä tuhotakseen vapaan lehdistön, ja sen toimet kohdistuvat myös EU:hun. Liberaali avoin demokratia, jossa kansalaisilla on saatavilla luotettavaa tietoa, ei ole itsestäänselvyys, vaan sitä on aktiivisesti puolustettava.

Jo Ukrainan sodassa lennokit ja vedessä liikkuvat droonit ovat muuttaneet sodan kuvaa. Laajemmin kyse on sodan robotisaatiosta, jossa laitteita joko ohjaa suoraan ihminen tai laitteilla itsellään on omaa tiedon käsittely- ja päätöksentekokykyä. Sodankäynnin perinteiset maa-, ilma- ja merivoima-aselajit ovat saaneet jo aiemmin rinnalleen avaruus- ja kybervoimat. Informaatiosodankäyntiä on ollut olemassa jo antiikin ajoista lähtien, mutta teknologian kehitys tekee siitäkin nopeatempoisempaa ja vaikuttavampaa. 

Modernissa sodankäynnissä menestyminen edellyttää EU:lta ja jäsenmailta riittävää panostusta nouseviin ja murroksellisiin teknologioihin, joita ovat esimerkiksi: 

• Tekoäly ja koneoppiminen (AI) 
• Autonomiset järjestelmät ja robotisaatio
• Kvanttiteknologia
• Bioteknologia ja ihmisen suorituskyvyn kasvattaminen
• Hypersooniset järjestelmät (ohjukset ja raketit)
• Avaruusteknologia
• Uudet materiaalit ja valmistusmenetelmät
• Energia ja propulsio
• Seuraavan sukupolven viestintäverkot
• Operatiiviset järjestelmät, joilla seurataan ja analysoidaan informaatio- ja hybridivaikuttamista.

Toimenpide-ehdotuksia:

• Tiivistetään tiedonvaihtoa EU:n ulkopuolisesta informaatiovaikuttamisesta.
• EU-mailla tulee olla riittävä oma puolustusteollisuus, jonka avulla jäsenmaat voivat luoda riittävät sotilaalliset kyvykkyydet.
• Kehitetään kansainväliset sopimukset aseiden omatoimisen päätöksenteon säännöistä. Tavoitteena pitää olla siviilien suojelu.
• Panostetaan kyberturvallisuuteen: eristetään kriittinen IT avoimesta internetistä.
• Jatketaan panostuksia tärkeän infrastruktuurin vahvistamiseen ja omavaraisuuden kehittämiseen sekä häiriöihin varautumiseen, merkittävimpinä uhkina ilmastonmuutos ja sen vaikutukset maatalouteen, epidemiat, sähkön- ja kaasunjakelun massiiviset häiriöt, sotatilat.
• EU:n on pyrittävä omavaraisuuteen kriittisten lääkkeiden ja muiden terveysturvallisuuteen liittyvien tuotteiden ja materiaalien osalta. Tuetaan, tarvittaessa myös taloudellisesti, eurooppalaista yhteistyötä niin lopputuotteiden kuin raaka-aineidenkin tuotannossa.
• EU:n tasolla tulee kerätä ja hyödyntää aikaisempien kriisien opit varautumisen vahvistamiseksi.
• Keskisen Euroopan ja Pohjoismaiden sähköverkkojen välistä ja jäsenmaiden välistä sähkön siirtoa kehitetään. Sähköverkkojen toimintavarmuutta kaikissa luonnon ja sotilaallisen uhkan oloissa kehitetään jatkuvasti

Planeetan rajojen sisään mahtuva EU

Ilmastokriisin pysäyttävä EU

Ilmastokriisin hillitsemiseksi 1,5 asteen lämpenemiseen EU:n on saavutettava asettamansa ilmastotavoitteet ja oltava yhä kunnianhimoisempi uusia asettaessa. Seuraava parlamentti käsittelee vuoden 2040 päästötavoitteita, joista johdetaan vuosikohtaiset päästötavoitteet 2030-luvulle. Nopea siirtymä tulee jäsenmaille halvemmaksi kuin siirtymän pitkittäminen. Se luo paljon uusia työpaikkoja, mutta myös tarvetta huolehtia uudelleenkoulutuksesta, kun fossiilialojen työpaikkoja katoaa siirtymän myötä. 

Kansainvälisellä tasolla EU:n ilmastotavoitteet kirittävät muita suurvaltoja. EU:n lainsäädäntö on kokoaan suurempi, sillä yritykset sopeutuvat EU:n sääntelyyn ja tuottavat samaa tuotetta muillekin markkinoille. 

Kunnianhimoiset päästötavoitteet parantavat Suomen kilpailukykyä EU:n sisällä, sillä suomalainen teollisuustuotanto on EU:n keskiarvoa puhtaampaa. Puhtaan energian saatavuuden vuoksi se voi puhdistua edullisesti jatkossakin ja houkutella Suomeen suuria investointeja sekä luoda uutta vientiä. 

EU:n tulisi keskittyä ilmastopolitiikassaa päästövähennystavoitteisiin, jotta jäsenmaat, yritykset ja yksilöt voivat valita tehokkaimmat tavat päästöjensä vähentämiseen. Uusiutuvan energian osuutta korostavat tai energian kokonaismäärää rajoittavat tavoitteet eivät ole välttämättä tehokkaita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa niiden tuomiin rasitteisiin nähden. Kaikkea hiilivapaata energiantuotantoa tarvitaan paljon EU:n vähäpäästöisen teollisuuden potentiaalin saavuttamiseen, jotta voimme syrjäyttää korkeapäästöisempää tuotantoa muualla maailmassa. 

EU:n tulisi selvittää mahdollisuutta luoda keskitetty julkinen markkinapaikka taakanjakosektorin päästöyksiköille, joita jäsenmaat joutuvat hankkimaan toisiltaan, jos eivät pääse taakanjakosektorin tavoitteisiinsa muiden joustojen kautta. Läpinäkyvyys lisäisi tehokkuutta ja toisi kansalaisille ilmi jarruttavan ilmastopolitiikan kustannuksia. Tämän myötä taakanjakosektorin päästökiintiöille muodostuisi myös selkeä hinta, jota EU voisi käyttää pohjana uudelle sakkojärjestelmälle, jolla sanktioidaan niitä jäsenvaltioita, jotka eivät kaikki joustot ja yksiköiden hankinta huomioidenkaan pysy tavoitteissaan. Nykyisellään sanktiona toimivat vain kireämmät tavoitteet jatkossa. 

Kiertotalous lisää Euroopan omavaraisuutta kun EU:n riippuvuutta muista maista voidaan vähentää. Kiertotalous työllistää EU:n sisällä ja vähentää luonnonvarojen käyttöä.

• Asetetaan EU:n 2040-päästövähennystavoitteiksi vähintään 95% vähennys nettopäästöissä ja 90% vähennys kokonaispäästöissä vuoden 1990 tasoon verrattuna, Ilmastopaneelin laskelmien perusteella. EU:n tulevan päästökertymän tulee pysyä 1,5 asteen päästötavoitteeseen nähden reilun hiilibudjetin sisällä.
• Korostetaan 2040 päästötavoitteen jakamisessa alasektoreille (päästökauppasektori, taakanjakosektori ja maankäyttösektori) kustannustehokkuutta ja hiilivuodon torjuntaa. 
• Selvitetään taakanjakosektorin päästöyksiköille markkinapaikan luomista ja selkeä sakkojärjestelmä, jolla sanktioidaan taakanjakosektorin tavoitteissa pysymättömiä valtioita. 
• Painotetaan taakanjakosektorilla sen uutta liikenteen ja lämmityksen polttoaineiden päästökauppamekanismia. Vähintään kaksinkertaistetaan hintaraja (nyt 45 euroa vuoden 2020 euroissa), jonka myötä markkinoille voidaan laskea lisää päästöoikeuksia markkinavakausvarannosta.  
• Luovutaan energian kokonaismäärälle rajoja asettavista energiatehokkuustavoitteista ja kohdistetaan tavoitekunnianhimo päästövähennystavoitteisiin. 
• Huolehditaan, että on käytössä sertifikaatit ja kannustava markkinamekanismi päästöjen talteenottoon ja varastointiin.  
• Arvioidaan yhä useampien tuoteryhmien hiilijalanjälkiä, jotta ne voidaan ottaa EU:n tulevan hiilitullijärjestelmän piiriin. Vaatimuksia arvioinnin tarkkuudesta yleisellä tasolla (ns. referenssitaso) tulee höllentää, jotta hiilitulleja saadaan laajennettua.
• Säädetään vaatetuotannolle kierrätysvelvoite ja lisätään kierrätyskuidun käyttöä.

Energiajärjestelmät uudistava EU

Euroopassa on käynnissä energiamurros, jossa Euroopan hiilivapaan energian tarve kasvaa, kun luovumme venäläisestä energiasta, panostamme huoltovarmuuteen ja vähennämme päästöjä niin liikenteessä ja lämmityksessä kuin teollisuudessakin. 

Sähkön rooli osana uutta integroitua energiajärjestelmää kasvaa huomattavasti. Koska uusiutuvan sähkön tuotanto vaihtelee sään mukaan, EU:n tulee panostaa kaikkiin mahdollisiin ratkaisuihin, joilla tuotanto ja kulutus pysyvät tasapainossa sähköverkossa. Tämä sisältää mm. lisäykset sähkön tuonti-/vientiyhteyksiin Pohjolan ja keskisen Euroopan välillä, sähkön varastointimenetelmät, ohjelmistomenetelmät ja -palvelut ja markkinamekanismit. Kuluttajille tulee luoda sopivat kannusteet helppoon kulutusjoustojen käyttöön.

EU:n tulee edistää puhtaalla sähköllä tuotettua vetyä energian varastona. Vetyä voidaan myös käyttää monipuolisesti mm. teollisuuden raaka-aineena.

Tuuli- ja aurinkoenergian vaihtelevan tuotannon ja niiden vaatiman suuren maapinta-alan takia ydinenergiaa ei tule sulkea pois erilaisista puhtaan energian luokittelujärjestelmistä ja standardeista, kunhan sen turvallisuudesta huolehditaan. 

Energiasektoria tulee EU:n laajuisesti kehittää sääntelyn ja markkinoiden yhteispelinä. Vain näin se tekninen etumatka, jonka voimme kehittää vihreässä siirtymässä, saadaan hyödynnettyä maailmanmarkkinoilla.

• EU:n tulee avata omia energiamarkkinoitaan jäsenmaiden kesken niin, että syntyy vireä alusta, josta vihreä siirtymän edistyneimmät teknologiat voivat ponnistaa maailmanmarkkinoille. 
• EU:n tulee panostaa TKI-toimintaan kaikilla suunnilla energian varastoinnin kehittämiseksi.
• Edistetään sähkön siirtoyhteyksien rakentamista EU-maiden välillä ja sisällä suunnitelmallisesti EU:n ohjaamana tuotannon vaihtelun tasapainottamiseksi ja puhtaan energiantuotannon edistämiseksi siellä missä se on edullisinta.
• Tehdään ydinenergia yhdenvertaiseksi uusiutuvan energian kanssa erilaisissa puhtaan energian luokittelujärjestelmissä ja kannustinmekanismeissa esimerkiksi  sijoittamisen ja vedyntuotannon osalta.
• Edistetään kulutusjoustoja luomalla markkinamalli, jossa kuluttajien osallistuminen joustoihin tehdään helpoksi ja kannattavaksi sekä sähköverkon että kuluttajien kannalta. Mallin tavoite on ohjata kaikki sellainen sähkön käyttö, jota ei ole tarve sitoa tiukasti aikaan, tapahtuvaksi kuormanjaon ohjauksessa ajoitettuna niin, että sekä kuluttajan tarpeet täyttyvät että tarvittava teho voidaan minimoida verkon tasolla.
  
  

Liikenne

Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi etenkin liikenteen päästöt tulee saada laskuun. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä tulee tukea. Nykyiset lentomäärät ovat kestämättömiä, jos haluamme pitää ilmaston kuumenemisen alle 1,5 asteen. 

Tulevaisuudessa EU:n sisäinen liikenne siirtyy yhä enemmän raiteille. Suomi on tällä hetkellä EU:sta katsoen saari, mutta rakenteilla olevan Rail Baltica yhdistettynä Tallinnan tunneliin mullistaa suomalaisten ja tavaran liikkumisen Eurooppaan. Yöjunalla voisi päästä ilman vaihtoja Berliiniin. EU:n tulee vaatia junayhtiötä kehittämään lippujen myyntiä niin, että kuluttajan on helppo linkittää eri yhtiöiden vuoroja myös rajat ylittävillä matkoilla. 

EU kieltää uudet fossiilipolttomoottoriautot vuodesta 2035 lähtien, kun autojen päästöraja tippuu 0 CO2-grammaan kilometriltä. Vuodesta 2030 vuoteen 2035 päästöraja on 55g/km autovalmistajien autoille keskimäärin, mutta sitä tulee laskea tasaisesti vuodesta 2030 vuoteen 2035 välillä, jotta kannustimet tuottaa vähäpäästöisiä autoja olisivat korkeammat noiden vuosien aikana.  Sähköautojen akkumateriaalien kierrätystä ei ole vielä saatu käyntiin suuressa mittakaavassa. Panostuksia pilottilaitoksiin tarvitaan. Itseajavien autojen tullessa liikenteeseen tarvitaan EU-tason sääntelyä siitä kuinka taataan turvallisuus ja hyödynnetään itseohjautuvuuden edut.

Edistetään kansainvälisesti lentopetrolin verovapaudesta luopumista ja kansainvälistä lentoliikenteen päästöhinnoittelua. Varsinkin jos edellä mainitut toimet eivät edisty, liitetään EU:n ulkopuolelle suuntautuvat lennot EU:n lentoliikenteen päästökauppaan. EU:n laajuisesti lyhyet lennot sallitaan vain päästöttömille koneille. EU:n tulee panostaa sähköisen lentämisen perustutkimukseen ja teknologiakehitykseen.

EU:n tulee laatia rahoitusohjelma päästöttömän meriliikenteen kehittämiseksi. Ehkäistään laivaliikenteen mukana tulevien vieraslajien leviämistä laatimalla sääntelyä. 

EU:n tulee kehittää satelliittipalvelut lähialueidensa meriliikenteen ympäristövaikutusten mittaamiseksi ja valvomiseksi. Samalla järjestelmällä voidaan laivaliikennettä ja merenalaista infrastruktuuria valvoa terroristeilta ja hybrivaikuttamiselta. Järjestelmä voi hyödyntää kaupallisia, esimerkiksi suomalaisia satelliitteja. 

• Panostetaan raideliikenteeseen EU-maiden välillä
• Tuetaan Rail Baltican ja Tallinnan tunnelin sekä parempien Suomi-Ruotsi yhteyksien rakentamista
• Kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta parannetaan vaatimalla autovalmistajia panostamaan turvallisuuteen tiukkojen turvallisuusstandandien mukaan
• Suojellaan pohjoisen arvokasta luontoa. Ei rakenneta taloudellisesti kannattamatonta Jäämeren rataa.
• Sallitaan lyhyet lennot vain päästöttömille lentokoneille. 
• Kiristetään uusien autojen päästörajoja nopeammin ennen vuotta 2035, josta eteenpäin uusien autojen tulee olla päästöttömiä.

Luontoa ja eläimiä suojeleva EU 

Nyt käynnissä oleva kuudes sukupuutoaalto johtuu ihmisten toiminnasta ja etenkin maankäytöstä, jonka seurauksena luonnolle jäävä tila on koko ajan pienentynyt. EU on sitoutunut ennallistamaan 30% maa- ja merialueistaan, mutta tämän lisäksi luonnon monimuotoisuutta on tuettava alueilla, joilla on ihmisten toimintaa. 

EU:n metsäpolitiikka nousee säännöllisesti keskusteluun, sillä Suomen hakkuumäärät eivät ole kestäviä. Pelkän vastakkainasettelun sijaan suomalaisten tulisi panostaa siihen, että puunjalostuksen arvoa nostetaan ja sitä kautta hakkuumääriä ei tarvitse kasvattaa, vaikka puunjalostuksen arvo nousee. 

EU:n maatalouspolitiikan tulee painottaa kestävyyttä, ympäristönsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta. Maataloustukien tulee mahdollistaa siirtyminen kohti kestävää maataloutta, jossa otetaan huomioon ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Turvallisuuden ja huoltovarmuuden vuoksi maaseudun elinvoimaisuuden ja viljelijöiden aseman tulee olla linjassa ympäristötavoitteiden kanssa. Osa yhteisestä maatalousbudjetista tulee suunnata kehitystoimintaan, jossa tavoitteena on ruuan tuotannon siirtäminen katon alle ja tuotannon robotisaatio.

Itämeri on Naton ja EU:n sisämeri, jonka luonto on herkkä. Siitä seuraa, että EU:n pitää kantaa vastuuta meren tilasta ja tulevaisuudesta. Rehevöitymistä tulee estää. Tiukennetaan sääntelyä, jolla rajoitetaan ravinteiden valumista maataloudesta ja teollisuudesta Itämereen. EU:n ensisijainen rooli on asettaa normit ja valvoa niiden toteutumista. Normeista seuraavat toimet kuuluvat pääosin jäsenvaltioiden vastuulle. EU:n tulee huomioida normit rahanjaon kriteereissä.

Varaudutaan turismin kasvuun Itämerellä ja pyritään varmistamaan luontoarvojen suojelu sekä paikallisten ihmisten virkistysmahdollisuudet kasvavan turismin yhteydessä.

• Kohdistetaan EU:n maataloustuet tuotanto- eikä pinta-alapohjaisesti ja edistetään niillä siirtymää eläinperäisestä elintarviketuotannosta kasviperäiseen.
• Suojellaan vähintään 30 % maa- ja merialueista. Vähintään 10 % tulee olla tiukan suojelun piirissä.
• Perustetaan ylikansallisten ja yhtenäisten luontokäytävien verkosto EU:n alueelle.
• Kehitetään meriliikenteen ympäristövaikutusten ja -riskien arviointia ja tiukennetaan sääntelyä niin, että vaikutus ja riskit voidaan minimoida.
• Kielletään turkistarhaus EU:n tasolla ja maksetaan lopetuskorvaukset tarhaajille
• Lopetetaan häkkieläintuotanto
• Laajennetaan eurooppalaista suojelualueiden verkostoa ja varmistetaan, että suojelun taso on riittävä kaikkien luontotyyppien osalta.
• Edistetään fossiilipohjaisten kemikaalien korvaamista biopohjaisilla.
• Sallitaan kasvien jalostus GMO:lla ruuantuotannon turvaamiseksi muuttuvassa ilmastossa.