(Puhe julkaistua Uudessa Suomessa: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eero-kivisto/kiina-suhteemme-vaatii-muutosta/)
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut konkreettisesti esiin sen, mihin liiallinen riippuvuus autoritäärisistä valtioista johtaa. Lyhyessä ajassa niin Suomi, kuin EU, joutuivat rakentamaan Venäjä-politiikkansa täysin uudestaan, sekä myöntämään aikaisemman sinisilmäisyytensä Venäjän suhteen. Ottaen huomioon, kuinka nopeasti tuo viesti tuntuu menneen perille, herää ainakin itsellä yksi kysymys: Miksi olemme tietoisesti toistamassa samoja virheitä Kiinan suhteen?
Esimerkki tästä osuu kirjaimellisesti lähelle: kotikaupunkiini Kotkaan, ja sen lähialueille on suunnitteilla laaja akkuteollisuuden keskittymä, joka on määrä rakentaa suurelta osin kiinalaisrahalla. Kritiikistä huolimatta, paikalliset päättäjät ovat keskittyneet lähinnä projektin talousvaikutuksiin, sekä vähättelemään Kiinaan liittyviä riskejä. Kuitenkin, Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa, Kotkan kaupunki katkaisi Venäjä siteensä kahden viikon sisällä hyökkäyksen alusta.
Muistutellaanpa ihmisiä Kiinan toiminnasta: Kiina ei ole suostunut tuomitsemaan Venäjän hyökkäyssotaa, ja maa on toistuvasti kritisoinut niin Venäjä-vastaisia pakotteita, kuin Ukrainalle toimitettavaa aseapua. Samaan aikaan Hongkongissa on käynnissä täysmittaiset poliittiset puhdistukset, Xinjiangissa on käynnissä etniset vainot, joita useampi maa kutsuu kansanmurhaksi, puhumattakaan toistuvista sotilaallisista uhkauksia Taiwania kohtaan, tai Kiinan harjoittamasta aggressiivisesta pakolaisvakoilusta. Suora kysymys, kuulostaako tämä luotettavan kumppanin toimilta?
Ottaen huomioon, että luen tätäkin puhetta kiinalaisvalmisteiselta tabletilta, tiedostan kyllä tehtävän vaikeuden. Sitä suuremmalla syyllä, sen työn on alettava nyt. Venäjä-suhteiden tavoin, myös Kiina-suhteemme on muututtava. Kysymys kuuluu, kenen ehdoilla tuo muutos tapahtuu.