Miksi Suomi tarvitsee työperäisestä maahanmuuttoa
Suomen väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Sen myötä etenkin terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa. Samanaikaisesti työikäisten suomalaisten määrä vähenee, kun syntyvyys on jo pitkään ollut vähäistä. Työvoimapula koettelee jo nyt yhteiskunnan eri toimialoja aina ravintola-alasta, varhaiskasvatukseen ja terveydenhuoltoon. Myös vientiyrityksissä kasvun esteenä on yhä useammin osaavan työvoiman puute. Se puolestaan heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa entisestään.
On tärkeää, että suomalaisten osaamista saadaan päivitettyä aloille, joilla tarvitaan työvoimaa, mutta se ei yksin riitä täyttämään kaikkia tarpeita. Tarvitsemme työntekijöitä myös ulkomailta.
Työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton edistäminen on paitsi maahanmuuttajien niin myös Suomen talouden etu.
Mitä pitäisi tehdä
Poistetaan työlupien saatavuusharkinta sekä työlupien toimiala- ja työtehtävärajoitukset. Saatavuusharkinnan ajatus on ollut hyvä: varmistaa, että suomalaiset alan osaajat työllistyvät avoimiin työpaikkoihin. Yrityksille malli on kuitenkin osoittautunut erittäin hankalaksi ja hitaaksi. Työelämä on nykyään niin monitahoinen, että pelkästään työvoimapula-alojen määritteleminen on vaikeaa. Saatavuusharkinnasta luopuminen nopeuttaisi kansainvälisiä rekrytointeja ja vapauttaisi TE-toimistojen aikaa muiden, paljon tehokkaampien työllisyyspalvelujen järjestämiseen. Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että työntekijöiden työolosuhteet ja palkkaus ovat reilut olipa kyse sitten kantasuomalaisista tai ulkomaalaisista työntekijöistä.
Nopeutetaan ulkomailta tulevien työntekijöiden työlupien saantia. Maahanmuuttovirasto Migrin työntekijäresursseja tulee lisätä ja hyödyntää digitalisaatiota viranomaisprosessien sujuvoittamiseksi.
Lisätään kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä Suomeen. Lisätään kansainvälisten opiskelijoiden määrää etenkin niillä aloilla, joissa Suomessa on osaajatarpeita. Turvataan valmistuneiden mahdollisuus pysyä Suomessa varmistamalla oleskeluluvan saanti valmistumisen jälkeen.
Höllennetään maahanmuuttajien kielivaatimuksia. Monessa ammatissa pärjää osaamatta suomea tai osaamalla sitä vain vähän. Kielitaidon oppimista työtä tehdessä tulisikin kannustaa esimerkiksi tukemalla valtion toimesta työnantajien tarjoamaa kieliopetusta. Myös julkisella puolella on tehtäviä, joissa suomen tai ruotsin kielen taito ei ole välttämätöntä eikä niiden puutteen tulisi olla rekrytoinnin este. Suuremmissa kaupungeissa asukkaina on jo nyt paljon ihmisiä, joille sujuvampi palvelukieli olisi englanti.
Varmistetaan hyvä arki myös ulkomailta töihin tulevan perheelle. Perheen viihtyminen Suomessa, puolison työllistyminen ja lasten integroituminen suomalaiseen arkeen on tärkeää, jotta saamme myös pidettyä osaajat Suomessa. Lyhyempiä työrupeamia varten on oleellista, että lapsille on tarjolla englanninkielisiä varhaiskasvatus- ja koulupaikkoja. Välttämättömien asiointipalvelujen olisi tärkeä onnistua myös englanniksi.
Parannetaan maahanmuuttajien tietoa heidän työoikeuksistaan. Suomalaisen työelämän säännöt ja lait suojelevat hyvin työntekijöiden oikeuksia. On varmistettava, että ulkomaalaiset työntekijät tuntevat oikeutensa ja saavat apua työelämän kysymyksissä. Ihmiskaupan torjumiseen tulee taata riittävät resurssit ja lisätä ilmiön tunnistamista ja siihen puuttumista yhteiskunnan eri toimijoiden taholta.
Henna Partanen,
Arkkitehti, Kaupunginhallituksen 1. vpj.
Eduskuntavaaliehdokas 221, Uusimaa
Ville Tulkki,
Tekniikan tohtori, ydinenergiatutkija
Eduskuntavaaliehdokas 230, Uusimaa
Lue Vihreiden ajatuksia puolueen maahanmuutopoliittisesta ohjelmasta: