Kulutamme tänä päivänä liikaa luonnonvaroja: suomalaisten pitäisi vähentää luonnonvarojen kulutusta luokkaa 80 %. Emme voi jatkaa nykymenoa, vaan tarvitsemme uudenlaisia toimintatapoja jotka mahdollistavat ympäristöllisesti kestävän hyvinvointiyhteiskunnan. Tässä kiertotalous on keskeinen työkalu. Kiertotalous on vastaus luontokadon pysäyttämiseen siinä missä hiilineutraalius on vastaus ilmastokriisin pysäyttämiseen.
Mitä on kiertotalous?
Kiertotalous on meidän vanha tuttu markkinatalous, se on vain parempi. Kiertotaloudessa tuotteiden arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään, joka muuttaa nykyisiä kulutustottumuksiamme: sen sijaan että ostamme aina uutta, huollamme ja korjaamme vanhaa mahdollisimman pitkään. Omistamisen sijaan liisaamme, vuokraamme ja ostamme tuotteita palveluna. Muutokset eivät välttämättä kuulosta merkittäviltä, mutta isossa mittakaavassa niillä olisi valtavia vaikutuksia liiketoimintaan. Liiketoimintamallit menisivät uusiksi, kun yritys ei enää suunnittelisi älypuhelinta hajoamaan kahdessa vuodessa myydäkseen jatkuvasti uusia puhelimia, vaan suunnittelisi puhelimet mahdollisimman pitkäikäisiksi ja tekisi liikevoittonsa huolloista, korjauksista ja päivityksistä.
Kiertotalous mielletään edelleen usein pelkkänä kierrätyksen tehostamisena. Kiertotalous menee kuitenkin kierrätystä pidemmälle. Itse asiassa sen ytimessä on tavoite välttää kierrätystä niin pitkään kuin mahdollista: tuotteet täytyy suunnitella pitkäikäisiksi, korjattaviksi, päivitettäviksi, uudelleenkäytettäviksi ja niin edelleen, jotta energiaintensiiviseen ja resursseja hukkaavaan kierrätykseen tukeudutaan vihoviimeisenä keinona. Lisäksi modernissa lähestymisessä kiertotalous ei pyri vain ylläpitämään luonnon nykytilaa, vaan tavoittelee aktiivisesti luonnon tilan uudistamista ja parantamista.
Nykyinen lineaaritalous, jossa käytämme lyhytikäisiä tuotteita ja heitämme ne sen jälkeen roskiin tai kierrätykseen, on vielä hyvin kaukana ympäristöä varjelevasta saati uudistavasta kiertotaloudesta. Meidän on alettava tehdä johdonmukaista siirtymää kiertotalouteen.
Miten kiertotaloutta pitäisi edistää?
Kiertotalous ei synny itsestään vaan vaatii poliittista ohjausta. Samalla tavalla kuin EU:n päästökauppa on luonut markkinat päästöjä vähentäville ratkaisuille, myös kiertotaloudelle tulee luoda markkinat luomalla kannusteita. Suomen kannalta kiertotalous edistyy kahdella tärkeällä tasolla: EU-tasolla ja kansallisesti.
EU-tasolla on vireillä paljon kiertotaloutta edistävää sääntelyä. Yksi keskeisimmistä on vaatimus suunnitella tuotteet kiertotalouden mukaisiksi. Juuri suunnitteluvaihe onkin erityisen tärkeä, sillä sen yhteydessä tehdään ratkaisut jotka määrittävät EU:n komission mukaan tuotteen ympäristövaikutuksista jopa 80 %. Tuote voi olla pitkäikäinen, korjattava, päivitettävä ja hyödyllinen useille elinkaarille vain jos se on suunniteltu nämä huomioiden. EU:n ekosuunnitteludirektiivi asettaa tulevaisuudessa edellä kuvattuja vaatimuksia EU:ssa myytäville tuotteille. Lisäksi EU-tasolla tehdään paljon muuta arvokasta sääntelyä, kuten tuottajavastuun vahvistamista, jolloin tuotteen valmistajan tulee kantaa yhä vahvemmin vastuuta tuotteen uudelleenkäytöstä tai kierrätyksestä elinkaaren päässä.
Kansallisella tasolla ei kannata asettaa liian tiukkoja tuotesuunnittelu- tai tuottajavastuuvaatimuksia, sillä Suomi on liian pieni markkina-alue saadakseen niillä muutosta aikaiseksi. Sen sijaan kansallisella tasolla voimme tehdä lukuisia muita toimia, kuten asettaa tavoitteita neitseellisten luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi ja edistää kiertotalousosaamista, jotta voimme varmistaa luovamme Suomessa kiertotalouden tuotteita ja palveluita joilla on kysyntää ympäri maailman.
Mihin katseet pitäisi nyt kääntää kiertotalouden edistämiseksi?
Suomen täytyy olla aloitteellinen ja aktiivinen vaikuttaja EU:n kiertotaloussääntelyyn. Monet yksityiskohdat esimerkiksi kiertotalouden tuotesuunnittelun ja digitaalisten tuotepassien osalta on vielä auki. Julkisella sektorilla on keskeinen rooli vauhdittaa kiertotaloutta myös julkisten hankintojen kautta, ja kohdistamalla kiertotalouteen TKI- ja vientitukia.
Kiertotalouden edistäminen vaatii myös tukitoimia datataloudessa ja osaamiskysymyksissä. Monet kiertotalouden ratkaisut, kuten digitaalinen tuotepassi, vaativat datatalouden kehittämistä jotta käytännöstä saadaan toimiva ja aidosti kiertotaloutta edistävä. Kiertotalous vaatii myös uudenlaista osaamista niin tuotesuunnittelussa, liiketoimintamalleissa, systeemiajattelussa ja digitalisaatiossa, ja näitä osaamisia tulee tunnistaa ja vahvistaa etupainotteisesti.
Kiertotalous vaatii myös popularisointia. Suomessa aiheen soihdunkantajana on pitkään toiminut Sitra, joka julkaisee esimerkiksi edelläkävijäyrityksien listaa Kiertotalouden kiinnostavimmat -listauksen muodossa. Kiertotaloustoimijoiden yhteistyötä pitää vahvistaa, jotta aiheen tunnettuutta saadaan edistettyä laajalla rintamalla.
Koska kiertotaloudessa on kyse isosta systeemisestä muutoksesta, ei näitä toimia voida edistää mistään yksittäisestä ministeriöstä käsin. Tarvitaan rajat ylittävää yhteistyötä. Eduskunta voisi näyttää tässä mallia ja perustaa parlamentaarisessa yhteistyössä kiertotalouden työryhmän, joka tukisi pitkäjänteistä toimintaa kiertotalouden edistämiseksi.
Riina Bhatia
Tutkija, VTT
Eduskuntavaaliehdokas, Helsingin vaalipiiri
Tia Seppänen
Aluevaltuutettu, Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) hallituksen jäsen
Eduskuntavaaliehdokas, Uudenmaan vaalipiiri
Lotta Alhonnoro
Kaupunginvaltuuettu ja kaupunginhallituksen jäsen, Vaasa
Eduskuntavaaliehdokas, Vaasan vaalipiiri
Peppi Seppälä
Kaupunginvaltuutettu Espoo, Energia-asiantuntija
Eduskuntavaaliehdokas, Uudenmaan vaalipiiri