(Kirjoitus on alunperin julkaistu Reetta Vanhasen blogissa: https://reettavanhanen.fi/blogi/2023/1/12/hyvinvointivaltio-ja-kestv-talous)

Hyvinvointivaltion kriisiytyminen näkyy yhteiskunnassa niin terveydenhuollossa kuin varhaiskasvatuksessakin. Työvoimapula vaikeuttaa laadukkaiden palveluiden järjestämistä. Samaan aikaan talouden näkymät ovat synkentyneet. Vaikeinakin aikoina on kyettävä priorisoimaan – koulutuksen, tieteen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus on turvattava. Hyvinvointivaltion tulevaisuus vaatii kestävyysvajeen ratkaisemista, velkaantumisen taittamista ja vihreän siirtymän toteuttamista. 

Sekä taloustieteilijät että valtionvarainministeriö näkevät, että julkisen talouden tasapainottaminen vaatii monenlaisia toimenpiteitä: talouskasvua, työllisyyden nostoa, menoleikkauksia ja verotuksen kiristämistä. Velkaantumisen tahti on tällä hallituskaudella kiihtynyt ja samaan aikaan velan hinta nousee korkomenojen kasvun myötä. Vaarallisen suurta valtionvelkataakkaa ei ole yksiselitteistä määrittää, mutta julkisen talouden tasapainottaminen on tärkeää jo Suomen varautumisenkin kannalta. Viime vuodet ovat osoittaneet, että yllättävät kriisit voivat seurata toisiaan. Suomen mahdollisuudet vastata nopeasti kriiseihin voivat heikentyä ilman vahvaa julkista taloutta. 

Kaupunkipolitiikalla talouskasvua

Suomalainen hyvinvointivaltio on menestystarina. Sen tulevaisuuden turvaaminen vaatii kuitenkin paljon työtä. Talouskasvuun tarvitaan uusia työpaikkoja, mutta samaan aikaan työvoimapulaa on saatava ratkottua. Kaupungit ja erityisesti pääkaupunkiseutu ovat Suomen taloudelle elintärkeitä. Suomen kaupunkipolitiikan suuntaa on muutettava. Osaamistason nostamiseksi pääkaupunkiseutu tarvitsee esimerkiksi huomattavasti enemmän korkeakoulujen aloituspaikkoja ja työperäisen maahanmuuton merkittävää helpottamista. Työvoiman saatavuusharkinta on poistettava, lupaprosesseja sujuvoitettava ja turvapaikanhakijoiden on saatava nopea työlupa. Varhaiskasvatuksen kriisi on ratkottava, jotta perheiden sujuva arki on mahdollista. 

Työllisyys nousuun

Työllisyys on nostettava 80 prosenttiin. Tällä hallituskaudella on työllisyys saatu hyvälle nousu-uralle ja vauhditettu talouskasvua, mutta kunnianhimoinen 80% työllisyysaste vaatii edelleen uusia toimia. Työllisyystoimista ansiosidonnaisen euroistaminen jäi vielä puolitiehen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen olisi myös keino vauhdittaa työllistymistä – varsinkin nyt Suomen kärsiessä työvoimapulasta. Vihreät ovat ehdottaneet myös ansiosidonnaisen keston kytkemistä työmarkkinoiden suhdannevaihteluun. Vaikeita työllistymisen on haasteita on ratkottava laaja-alaisesti yksilöllisin ratkaisujen työvoimapalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöllä. Työuria on pidennettävä työhyvinvoinnin keinoin ja myös eläkeputken jäljelle jääneitä osia on tarkasteltava. Paikallisen sopimisen lisääminen on sinänsä kannatettavaa, mutta valtionvarainministeriö ei ole saanut sille toistaiseksi laskettua työllisyysvaikutuksia. Keinosta tarvitaan edelleen lisää tietoa. 

Eläkkeiden äskettäiset suuret korotukset olivat erityisen haitallisia työurien pidentämiselle. Monet mediat uutisoivat ihmisten aikaistaneen eläkkeelle jäämistään isojen korotusten kannustamana. Kestävyysvaje tekee eläkejärjestelmän uudistukset täysin välttämättömiksi. Eläkkeiden nousutahdin hillitseminen on pidettävä keinovalikoimassa. Jos ratkaisuna olisi työeläkemaksujen korottaminen, se pitäisi aloittaa jo etupainotteisesti – muuten koko lasku jää lopulta nykyisten nuorempien ikäluokkien maksettavaksi. 

Verotuksen painopiste työstä kulutukseen

Suomi tarvitsee vihreän verouudistuksen. Työn verotuksen kiristäminen on yhteiskunnalle haitallisinta. Verotuksen painopistettä onkin siirrettävä ansiotuloista kulutukseen ja ympäristökuormituksen verottamiseen. Ilmastolle ja ympäristölle haitallisista verohelpotuksista ja -tuista on luovuttava. Taloustieteilijöiden ehdottama kiinteistöveron nosto voisi mahdollistaa ihmisen työn perässä liikkumista rajoittavan varainsiirtoveron laskun. Alennettujen arvolisäverokantojen yhdistämistä on tarkasteltava. Maakuntavero toisi hyvinvointialueille lisää taloudellista vastuuta ja liikkumavaraa palveluihin. Tupakka- ja alkoholiveroa on edelleen varaa nostaa ja lisäksi kansanterveyden kannalta olisi kriittistä löytää keinot uuden terveysperusteisen veron luomiseksi. Hinta ja saatavuus on vaikuttavia tapoja ohjata järkeviin valintoihin. Terveydellisistä näkökulmista on järjetöntä, että punainen liha on veronmaksajien tuella johdonmukaisesti Suomessa halvempaa kuin kasviproteiini. 

Valtiontalouden tasapainottaminen vaatii priorisointia

Kokoomuksen ehdottamat miljardin veronkevennykset olisivat tässä taloudellisessa tilanteessa vastuuttomia ja velkaantumisen taittamisesta tulisi entistä vaikeampaa. Tärkeiden peruspalveluiden turvaaminen, julkisen talouden tasapainottaminen ja energiakriisiin vastaavat vihreän siirtymän investoinnit ovat Suomen vaikeassa tilanteessa huomattavat kriittisempiä priorisoida. Poliittiset ratkaisut löytyvät yleensä laajasta keinovalikoimasta. Suomen talous ja työllisyys on saatava nousuun vahvalla kaupunki- ja innovaatiopolitiikalla, uusilla työpaikoilla ja vaikuttavilla työllisyystoimilla. Lisäksi tarvitaan menojen sopeuttamista ja verotusuudistuksia. Valtion budjetissa sopeuttamista on haettava erityisesti elinkeino- ja yritystuista, ympäristölle haitallisista tuista, edellä mainitusta ansiosidonnaisen porrastamisesta, valtion aluehallinnon uudistamisesta ja keskittämisestä ja julkisen sektorin tuottavuudesta. Maataloustukia on uudistettava huoltovarmuudesta huolehtien. Lihatuotteiden vienti kaukomaihin veronmaksajien tuella ei ole huoltovarmuuden kannalta välttämätöntä. 

Talouspolitiikka on yhteisten ratkaisujen löytämistä. Helsingin kaupunkipolitiikassa olemme vaalineet poliittisen yhteistyön kulttuuria ja tuottavuudessa, menojen priorisoinnissa ja tulojen kasvattamisessa on neuvottelemalla löydetty yhteiset keinot. Tällä valtuustokaudella mekaaninen tuottavuustavoite on saatu korvattua rakenteellisilla uudistuksilla ja tuottavuustoimilla. 

Toivon, että eduskuntavaalien jälkeen vihreät ovat mukana valtiontalouden neuvottelupöydässä. On huolestuttavaa, että tällä hetkellä sommitellaan jo kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuvaa hallituspohjaa. Se ei ole Suomelle tai ilmastolle kestävä suunta. Tärkeimmistä peruspalveluista, koulutuksesta, tieteestä ja sosiaali- ja terveyspalveluista on pidettävä kiinni. Olen ehdolla kansanedustajaksi puolustamaan hyvinvointivaltiota ja kestävää taloutta. Muista äänestää. 

Reetta Vanhanen

Eduskuntavaaliehdokas, Helsinki