Suomen hiilineutraaliustavoite on edennyt usealla sektorilla, mutta maatalouden päästöt ovat junnanneet paikoillaan jo kaksikymmentä vuotta. Niiden vähentämisessä on olennaista siirtyä kasvipainotteisempaan ruuantuotantoon. Se on vähäpäästöisempää kuin eläinperäinen tuotanto niin tuotettua määrää kuin ravintosisältöäkin kohden laskettuna. Kasvipainotteinen ruokavalio on myös kansanterveyden kannalta hyvä valinta.
Eläinperäisten tuotteiden vähentäminen vaikuttaa epäsuorasti myös maankäyttösektorin päästöihin, kun peltomaata tarvitaan vähemmän. Nykyisellään noin 77% maailman maatalousmaasta käytetään tuotantoeläinten laidunnukseen tai niiden ruuan tuotantoon. Tarvitsisimme vain noin neljänneksen nykyisestä maatalousmaasta, mikäli siirtyisimme kasviruokavalioon. Eläinperäisen tuotannon vähentyessä nykyistä peltomaata voidaan metsittää ja vähentää uuden peltomaan raivausta. Näin voidaan vahvistaa heikentyneitä hiilinieluja. Tällä on myös myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Ruuan verotus päästöpohjaiseksi
Seuraavan hallituksen tulee muuttaa elintarvikkeiden verotus päästöpohjaiseksi. Jo nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin elintarvikkeiden elinkaaripäästöjen arvioinnista päästöpohjaista verotusta varten.
Veromuutos voitaisiin toteuttaa niin, että ruokakorin hinta pysyisi keskimäärin samana. Vähäpäästöisten tuotteiden hinta laskisi ja korkeapäästöisten tuotteiden hinta nousisi.
Mikäli elintarvikkeiden yksityiskohtaisessa päästölaskennassa on haasteita, yksinkertaisempi välikauden ratkaisu voisi olla asettaa lihatuotteille korkeampi arvonlisäveroaste ja kasvistuotteille matalampi arvonlisäveroaste.
Elintarvikkeiden päästöverotus kohtelisi sekä kotimaisia että ulkomaisia elintarvikkeita samalla lailla, eikä siten johtaisi elintarviketuonnin kasvuun kotimaisen tuotannon kustannuksella.
Tukipolitiikka uudistettava
Kansalliset maataloustuet on historiallisesti suunnattu eläinperäiseen tuotantoon. On haitallista kannustaa eläinperäisten ja siten korkeapäästöisempien elintarvikkeiden tuotantoon. Nämä tuotantokannusteet tuovat eläinperäisille tuotteille hintakilpailuedun ja ohjavat kuluttajia käyttämään niitä.
Suomen tulisi käyttää kaikki liikkumavara mitä sillä on kansallisten maataloustukien osalta suunnatakseen niitä siirtymäajalla eläinperäisestä tuotannosta kasviperäiseen tuotantoon. Lisäksi Suomen on vaikutettava EU:n maataloustukijärjestelmän seuraavan tukikauden valmisteluun ohjaamaan EU:n tukia kasvipainotteisemmiksi ja muuttamaan esimerkiksi peltoviljelyn tuki pinta-alapohjaisesta tuottopohjaiseksi – tuki voisi riippua esimerkiksi pellosta ihmisen käyttöön lopulta saatavasta ravintomäärästä.
Yllä esitetyt vero- ja tukimuutokset kasvattaisivat kasviperäistä tuotantoa, mikä toisi sille mittakaavaetuja ja kilpailua, jotka entisestään laskevat hintoja sekä lisäävät tuotantoa ja kulutusta. Näillä muutoksilla voitaisiin siis saada aikaan suuria kerrannaisvaikutuksia ja positiivinen kierre, joka laskisi maatalouden päästöjä ja muita haittoja huomattavasti.
Olga Gilbert, yleislääketieteen erikoislääkäri, aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa
Eva Tawasoli, alue- ja kaupunginvaltuutettu ja terveydenhoitaja, eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa
Mikko Viilo, diplomi-insinööri, kaupunginvaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas, Uusimaa