Me Vihreät teemme ohjelmatyötä, jotta tunnistamme ajassa eläviä konkreettisia tavoitteita ja keinoja yhteiskunnan muuttamiseksi Vihreän arvomaailman suuntaan. Uusia avauksia syntyy harvoin arkipäiväisessä eduskuntatyössä, joten on hyvä myös välillä pysähtyä kuulemaan asiantuntijoita, aktivisteja ja aivan tavallisia ihmisiä. Näin uudistamme ajatteluamme.

Keskeisiä ohjelmatyö tavoitteita ovat ainakin:

• Vaikuttavuus: Kiteytetyt kannat myös toteutuvat ja vaikutamme yhteiskuntaan, koska viestejä on helppo käyttää, niille löytyy paljon hyviä viestinviejiä.
• Oikeellisuus: Ohjelmatyö toimii niin, että puhumme oikeista asioista, jotka vievät kohti kestävää yhteiskuntaa. Pahinta olisi olla vaikuttava puolue, joka tehokkaasti vie asioita väärään suuntaan. Toteutuuko reilumpi ja kestävämpi maailma, jos kantamme toteutuvat?
• Vihreiden poliitikkojen arki: Jotta ohjelmilla on vaikuttavuutta, pitää Vihreiden poliitikkojen tuntea ohjelmat ja saada ohjelmista arvoa arkeensa. Sähköposteihin saadaan kirjoitettua nopeammin oikeat asiat ja tapaamisissa saadaan nostettua esille parhaat ideat.
• Puolueen jäsenten osallistuminen: Ohjelmatyö hitsaa yhteen puoluetta yhteisönä, jossa on tilaa erilaisille ajatuksille, kun yhdistävät teemat ovat vahvoja. Kukaan ei ole kaikkien alojen asiantuntija: ohjelmatyö on myös väylä erilaisten vihreiden poliittisten teemojen pariin.

Miksi ohjelmatyötä pitäisi kehittää?

Nykyinen ohjelmatyömme ei kuitenkaan ole enää tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa yhteiskunnallinen kehitys nopeutuu ja kansalaisaktivismi nostaa asioita pinnalle myös ruohonjuuritasolta. Yksittäisiin asioihin yhä enemmän keskittyvässä yhteiskunnallisessa keskustelussa kompleksisten yhteiskunnallisten rakenteiden huomiointi on yhä vaikeampaa. Yhteiskunnan dynaamisuus ei kuitenkaan ole syy olla tekemättä töitä hyvin.

Ohjelmien käyttö on myös vaikeaa. Perinteinen Vihreiden ohjelmatyön työkalu on paperi, jossa linjataan 4-40 sivun verran erilaisista asioista. Nämä paperit tallennetaan verkkosivuille, jossa ne muodostavat vaikeasti setvittävän, hiljalleen kompostoituvan pinon eri määrin vanhentuneita, osin ristiriitaisia kantoja. Paras ja helpoiten ristiin käytettävä kokoelma Vihreiden ohjelmia löytyy Tampereen yliopiston poliittisten ohjelmien tietokannasta – ei suinkaan ne tehneeltä puolueelta.

Valtuuskunnan työjärjestys mahdollistaa periaatteessa ohjelmien avaamisen yksittäisissä asioissa valtuuskunnan jäsenten aloitteesta. Käytännössä tätä oikeutta käytetään kuitenkin hyvin harvoin ja kynnys käsitellä asioita tällä tavalla neljä kertaa vuodessa kokoontuvassa valtuuskunnan kokouksessa on korkea.

Olisi siis tarkoituksenmukaista miettiä, miten voimme säilyttää tai parantaa ohjelmatyön tasoa samalla kun helpotamme ohjelmien käyttöä, vertailua ja ketterää kehittämistä.

Viime puoluekokouksessa esitettiin myös toive, että ohjelmatyön vaikutusten arviointia tulisi kehittää. Usein ohjelmatyö aloitetaan puhtaalta pöydältä tai vanhojen ohjelmien pohjalta, jolloin jo itse ohjelman laatiminen osallistavaksi on suuren työn takana. Vaikutusarviointi jää usein viimeiseksi asiaksi ja se tehdään kiireellä. Tähänkin olisi syytä puuttua.

Aloitteemme on rajattu varsin tarkasti siihen, miten ohjelmia pitäisi teknisesti käsitellä ja säilöä. Tähän ei kuitenkaan kannata jäädä, sillä hyvä digitalisaatio on paljon muutakin kuin sisällön digitointia. Laadukas digitalisaatio mahdollistaa uusia toimintamalleja osana isompaa visiota, jonka ensimmäinen askel on kuvattu aloitteessamme.

Mitä ehdotamme?

Aloitetaan yksinkertaisesti: vapautetaan ohjelmat niiden PDF-kahleista ja siirretään ne ympäristöön, jossa on fiksu hakutoiminto.

Kun tämä on tehty, voimme hiljalleen alkaa rakentaa niiden ympärille erilaisia aputoimintoja alkaen hackathoneissa teemoittain täytettävistä ristiin linkitetyistä wiki-sivuista, jatkuen hallituksi kommentoinniksi ja lopulta vapaaehtoisesti mukaan ilmoittautuvien työryhmien toimintatavaksi.

Seuraavaksi avaamme hieman jatkoaskeleita, joista unelmoimme aloitteemme toteutumisen jälkeen. Nämä eivät siis ole itse aloitteen hyväksyttäessä päätettävää asiaa, vaan meidän [Janne ja Jogi] yksityisajattelua siitä, mihin suuntaan puolueen työtä pitäisi siirtää.

Mitä pitäisi tehdä aloitteen toteuduttua?

Lopullinen tavoitteemme on muuttaa politiikan tekemisen tapaa: kun meillä on selkeät toimenpiteet priorisoituna ja resursoituna, voimme seurata melko reaaliajassa asian etenemistä ja jakaa tietoa helposti. Ei enää tarvitsisi välttämättä tietää kuka on Vihreiden paras aiheen asiantuntija ja lähetellä Whatsapp-viestejä aamuyön työryhmäkokouksesta, kun wikistä näkee, mitä argumentteja ja hyvin valmisteltuja pohjia asiaan liittyy.

Toimenpiteet erilleen tavoitteista

Unelmoimme työtavasta, jossa ohjelmat koostuvat huolellisesti valmistelluista toimenpiteistä, joita yhdistellään ohjelmaksi tietyn ongelman ratkaisuun tai priorisoiduksi tavoitelistaksi vaaleihin. On siis selkeästi kaksi eri asiaa: tekninen työkalupakki ja toimintaa ohjaavat ohjelmat.

Toimenpiteitä voitaisiin helposti valmistella puolueen työryhmissä, jotka ovat täynnä asioihin syventyneitä osaajia. Toimenpiteitä voitaisiin miettiä erillään isommasta kokonaisuudesta, jolloin voitaisiin myös tehdä paremmin vaikutusarviointia, kuulla asiantuntijoita ja visioida.

Ohjelmia taas voitaisiin valmistella teemoittaisissa työryhmissä, joissa ovat mukana politiikan kokonaisuutta katsovia asiantuntijoita, jotka pystyvät rakentamaan hyvin valmistelluista toimenpiteistä tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Kun toimenpiteet on arvioitu etukäteen, voitaisiin melko mekaanisestikin arvioida ohjelmien sukupuoli-, vähemmistö-, talous- tai vaikkapa yksityisyysvaikutuksia karkealla tasolla ja tunnistaa sokeita pisteitä.

Näin rakennettu kokonaisuus palvelisi niin edellä kuvattua puolueen strategista suunnittelua kuin arkista työtä kunnissa tai hyvinvointialueilla: jos vihreältä valtuutetulta kysytään, mitä ajattelemme lähikouluista ja kuinka tahtomme toteutettaisiin, hän voisi vain surffata osoitteeseen politiikka.vihreat.fi, kirjoittaa hakukenttään “lähikoulu” ja lukea parhaan ajattelumme lähikouluista. Näin vältämme pyörien uudelleen keksimisen.

Dynaamista päätöksentekoa

Ohjelmiimme kiteytyy valtava määrä eri alojen osaamista ja ymmärrystä. Yhden lauseen takana voi olla runsaasti keskusteluja, taustoitusta ja tutkimusta, joka ei ole ohjelmien käyttäjien saatavilla. Toisaalta myös on ymmärrettävää, että kaikki kirjaukset eivät ole yhtä syvällisesti perusteltuja, osa on huomattavasti keveämpiä. Päälle päin vahvasti ja kevyesti perustellut linjaukset näyttävät samalta, ja ainoa tapa viestiä tästä erosta (ja tuoda kaikki samalle viivalle) on tehdä myös taustatyöstä läpinäkyvää.

Kun hyvät toimenpideideat on erotettu ohjelmakokonaisuuksista, on paljon helpompi tuoda uusia toimenpideideoita. Toimenpideideoita voisi olla monella tasolla: työryhmät voivat kehittää propellihattuideoita, jotka saisivat “lainvoiman” vasta puoluehallituksen tai puoluevaltuuskunnan kautta kuljettuaan, mutta olisivat silti tarjolla sisäistä keskustelua varten. Ohjelmakokonaisuudet tuotaisiin luonnollisesti puoluevaltuuskuntaan. Näin saisimme dynaamisuutta hieman jämähtäneeseen ohjelmatyöhön.

Ohjelmien sisältöjä pitäisi pystyä seuraamaan. Yksittäiset linjaukset vanhenevat eritahtisesti, kaikista aiheista käydään yhteiskunnallista keskustelua ja uutta tutkimusta tehdään kaiken aikaa. Akateemisessa maailmassa ollaankin jo siirtymässä reaaliajassa päivittyviin oppikirjoihin. Olisi mahtavaa, jos ohjelmien seurantatyöryhmät ja muut kiinnostuneet voisivat linkittää ajankohtaista keskustelua ja kirjoituksia puolueen ohjelmalinjauksiin. Parhaimmillaan tämä mahdollistaisi sen, että eri asioiden ympärillä voitaisiin käydä jatkuvaa keskustelua ja kasvattaa puolueen osaamista niin että, kun aikanaan tulee ajankohtaiseksi päivittää ohjelma, niin sisällöistä olisi jo vahva ennakkokäsitys. Tai vaikkapa päivittää ohjelmia pienempinä palasina, jotta valtuuskunnan työohjelmassa ei joutuisi tekemään valintoja siitä, onko tiedepolitiikka aluepolitiikkaa kiireellisempi linjattava.

Moderneja päätöksenteon työkaluja

Ja luonnollisesti koneluettavat ohjelmatekstit mahdollistavat monenlaisia hienoja temppuja. Ei enää Google Formsia ja rivinumeroiden tihrustamista, vaan suoraan ohjelmawikistä aukeava tekstinkäsittelynäkymä, jossa tekstiä suoraan muokkaamalla syntyy automaattisesti fiksusti muotoiltu muutosesitys, joka voidaan nappia painamalla viedä päätöksentekijälle ja päätöksenteosta suoraan nettiin. Pitemmällä aikavälillä ohjelmaäänestykset voitaisiin jopa muuttaa päätä huimaavista sunnuntaiäänestysmaratoneista sähköisiksi, luonnollisesti tarkan tietoturvaharkinnan jälkeen.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, ammattimaisen politiikan ytimessä on terminologia ja jargoni – tykkäsi siitä tai ei. Eri sanoilla voi olla hyvin määriteltyjä, maallikolle aukeamattomia merkityseroja. Wikimäinen ympäristö mahdollistaa termipankin, jonka ansiosta poliittisessa tekstissä voidaan käyttää asiantuntijoille tärkeää tarkkaa teknistä sanastoa, joka samalla kuitenkin voidaan avata satunnaisemmalle lukijalle tekstin jämäkkyyden kärsimättä.

Kulttuuri muuttuu hitaasti, joten emme odota kaiken tämän tapahtuvan huomenna. Aloitetaan yksinkertaisesta, koko vihreää kenttää hyödyntävästä teknologisesta muutoksesta ja vivutetaan sillä sosiaalista muutosta.

Jos innostuit aiheesta, ota meihin yhteyttä! Tervetuloa juttelemaan meille puoluekokouksessa – taukojen aikana Jannen löytää Kasvimaan/Verden ständiltä.

Janne Peltola & Antti “Jogi” Poikola

Viitteen liittohallituksen jäseniä

Puoluevaltuuskunnan jäsen ja talous- ja elinkeinopoliittisen työryhmän pj

Aloiteteksti

12. Ohjelmatyön digiloikka

Esittää: Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry

Ohjelmatyö on mittava kollektiivinen tiedontuotannon ja -hallinnan harjoitus, jota tulee tukea digitaalisin keinoin.

Ohjelmatyön tavoitteita ovat:

Kannanmuodostus: ohjelmat ovat laadultaan ja sisällöltään loistavia – hyvää vihreää politiikkaa

Ohjelmien käyttö: ohjelmissa kiteytetyt kannat toteutuvat – vihreä politiikka vaikuttaa yhteiskuntaan

Vihreiden ohjelmatyö on varsin laadukasta. Parhaimmillaan ohjelmapaperit ovat hienoja kokonaisuuksia, joissa jostakin vaikeasta aihekokonaisuudesta on onnistuttu luomaan monipuolinen kokonaiskuva ja samalla tiivistämään olennainen poliittista toimintaa ohjaava ydin selkeiksi kannoiksi ja linjauksiksi, joita on helppo Vihreiden toimijoiden hyödyntää.

Kompleksisessa maailmassa aiheet kuitenkin kytkeytyvät toisiinsa ohjelmapaperien ja työryhmien rajojen yli. Poliittisessa keskustelussa eri asiat myös kypsyvät ja vanhenevat eri tahtiin. Vaikka 10 vuotta vanhassa ohjelmapaperissa moni asia on jo vanhentunut, niin siellä on varmasti monia edelleen ajankohtaisia tavoitteita ja keinoja. Poliittiset tavoitteet tulisi nähdä verkostona eritasoisia ja toisiinsa kytkeytyviä tavoitteita. Samaa tavoitetta voi edistää monilla keinoilla, keinot itsessään ovat myös alemman tason tavoitteita ja toteutetulla politiikalla yhdessä asiassa on aina vaikutuksia lukuisiin muihin.

Muotona monoliittiset ohjelmapaperit eivät tue ajassa muuttuvaa asioiden eritahtista kypsyttelyä ja ne hävittävät tavoitteiden, perustelujen ja keinojen luonnostaan verkostomaisen ja toisiinsa

linkittyneen luonteen. Vuosien varrella kymmeniin eri ohjelmapapereihin haudattu tietämys vihreän politiikan sisällöstä ei ole helposti haettavissa ja usein pyörää keksitään uudelleen ja asioita etsittäessä nojaudutaan pitkään ohjelmatyössä mukana olleiden muistiin. Myöskään asioiden syventäminen, aiheiden seuranta, elävä keskustelu ja esimerkiksi pätevät lähteet ja taustatiedot eivät ole järkevästi linkitettävissä PDF-dokumentteihin.

On aika ottaa digiloikka vihreässä ohjelmatyössä ja siirtyä julkaisemaan vihreän politiikan

tavoitteita ja keinoja taustoituksineen rakenteellisessa ja koneluettavassa muodossa. Työryhmiä ei tarvitse pakottaa uusien työkalujen käyttöön tai muuttamaan toimintamallejaan päälaelleen, se tarkoittaa vain sitä, että hyväksymisen jälkeen ohjelmat julkaistaan wikissä, jossa on

hakutoiminnallisuus ja aiheet on mahdollista linkittää toisiinsa.

Hyväksyessään tämän aloitteen puoluekokous edellyttää, että puolueen ohjelmatyössä siirrytään julkaisemaan vihreän politiikan tavoitteita ja keinoja taustoituksineen yhdellä alustalla, missä ne ovat ristiinlinkitettävissä ja haettavissa tekstihaulla.