Globaali minimikanta yritysten yhteisöverolle vähentäisi julkistalouksille haitallista ja eriarvoisuutta lisäävää verokilpailua. Suomen ja EU:n tulisi asettua tukemaan mm. OECD:ta ja Yhdysvaltoja minimikannan omaksumiseksi.
Monikansalliset suuryritykset voivat helposti vältellä yhteistöveroja, eli veroja toimintansa voitoista, siirtämällä patentteihin, tekijänoikeusmaksuihin, ohjelmistoihin ym. aineettomaan toimintaansa liittyvää toimintaa kirjanpidolllisesti matalan yhteisöverotuksen maihin. Näin toiminnasta tulevat voitot verotetaan kevyesti, riippumatta missä päin maailmaa tuotteiden osto tapahtuu.
Monet valtiot ovat laskeneet kilpaa yhteisöverokantojaan houkutellakseen yritysten toimintaa alueilleen. Kyseessä on ns. “Race-to-bottom”, kilpa pohjalle, jossa lopulta lähes kaikki häviävät, kun laskevat verokannat tuovat yhä pienemmät verotulot niillekin valtioille, jotka saavat suuryritysten voittoja alueelleen houkuteltua.
Veroparatiisien on arvioitu vähentävän valtioiden yhteisöverotuloja 500-600 miljardilla dollarilla vuodessa. Globaalisti keskimääräinen yhteisöveroaste on tippunut 49 prosentista vuonna 1985 aina 23 prosenttiin vuonna 2019. Suomessa yhteisövero oli vuonna 2009 29 prosenttia ja vuonna 2020 enää 20 prosenttia. Tuolla 20 prosentin veroasteella yhteisövero tuotti vuonna 2020 Suomessa alle 5 miljardia euroa. VATT:n tutkijoiden arvion mukaan yhteisöverokilpailu tuottaa Suomeen vuosittain ehkä jopa satojen miljoonien verotulojen menetykset.
Yhteisöverojen korottaminen toisi globaalisti lisää verotuloja ja auttaisi vähentämään tuloerojen kasvua, jota tapahtuu valtioiden sisällä. Tuloerojen kasvu johtuu mm. automaation kehityksestä ja sen myötä pääoman roolin korostumisesta työvoimapanoksen sijaan. Kireämmän yhteistöverotuksen avulla teknologisen kehityksen tuomaa vaurautta saataisiin jaettua nykyistä tasaisemmin.
Globaali yhteisöverojen minimikanta ratkaisuksi
Veroparatiiseja saataisiin kitkettyä ja yhteisöveroja nostettua asettamalla globaali minimikanta eli vähimmäistaso yhteisöverolle. Mm. OECD:n ja Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinnon ehdottamassa minimikantamallissa yrityksen kotimaa voisi kohdistaa lisäveron niihin yrityksen voittoihin, joiden yhteistöverot maksetaan valtiolle (veroparatiisi), jonka yhteistöveroaste on globaalia minimikantaa pienempi. Lisävero vastaisi globaalin minimikannan ja veroparatiisin verotason erotusta. Mikäli globaali minimikanta olisi esimerkiksi 21 prosenttia (Bidenin hallinnon ehdotus) ja veroparatiisin verotaso 12%, niin yrityksen kotimaa voisi verottaa yrityksen veroparatiisissa kerättyjä voittoja 9 prosentilla. Minimikannan myötä veroparatiisit menettäisivät kilpailuetunsa, ja yhteisöverotulot kasvaisivat globaalisti. OECD ennakoi, että minimikannasta voitaisiin päästä jonkinlaiseen sopimukseen kesällä.
Suomen ja EU:n tulisi asettua minimiverokannan taakse sen tehokkuuden parantamiseksi ja verotulojensa lisäämiseksi. Minimikanta on sitä tehokkaampi, mitä useampi maa omaksuu sen, ja mitä enemmän yrityksiä ja verotettavaa voittoa sen piiriin kuuluu. Veroparatiisien kannattaa ehkä jopa asettaa oma yhteisöverotasonsta minimikannan tasolle, jotta niiltä ei mene yhteisöverotuloja sivu suun minimikannan perusteella lisäverottaville valtioille. Näin globaalista minimikannasta voi käytännössä tulla vähimmäistaso joka valtion yhteisöveroille. Minimikannasta tulisi saada mahdollisimman globaali siksikin, että yrityksillä olisi vähemmän vaihtoehtoja vaihtaa varsinaista kotimaataan sellaiseen, jossa tietyn verotason varmistavaa minimikantaa ei ole käytössä. Minimikannan käytön omaksumista voitaisiin edistää myös kauppapolitiikan keinoin. Minimikannan omaksumisen yhteydessä olisi erittäin tärkeää edistää myös yhteisöverojen veronalaisuus- ja vähennyssääntöjen yhtenäistämistä, jotta niillä kilpailusta ei jää systeemiin porsaanreikiä.
Yhteistöverojen harmonisointi minimikannan kautta voisi toimia merkittävänä päänavauksena myös laajemmalle globaalille veroharmonisaatiolle. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa olisi tärkeää edistää hiilen hinnoittelua esimerkiksi globaalin hiiliveron muodossa. EU.n suunnittelemat hiilitullit ovat minimikantaan verrattava esimerkki keinosta, jolla EU:n ulkopuolisia maita kannustetaan riittävän kunnianhimoiseen hiilen hinnoittelun, samalla tavalla kuin minimikanta kannustaisi riittävään korkeaan yhteisöverotukseen. Globalisoituvassa maailmassa tarvitaan yhä enemmän globaaleja järjestelmiä.
Ville Seppälä
Puheenjohtaja, Viite – Tieteen ja teknologian vihreät