Suomen on oltava vuoteen 2035 mennessä hiilineutraali. Hiilineutraalius tarkoittaa nettonollapäästöjä, eli kokonaispäästöjen ja LULUCF-sektorin (eli maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin) nielujen tasapainoa. Alla olevalla hiilineutraaliuslaskurilla voi havainnollistaa hiilineutraaliustavoitteen mukaisia lineaarisia päästövähennyspolkuja erilaisilla vaihtoehtoisilla asetuksilla, kun lähdetään liikkeelle nykyisestä päästötilanteesta. Päästövähennyspoluista voidaan määrittää Suomelle vuosittaiset päästöbudjetit.
Huom: Laskuri voi kaatua liian tiheästä parametrien siirtelystä. Toimettomana oleva laskurii myös sammuu automaattisesti serveriajan säästämiseksi. Erillinen linkki hiilineutraaliuslaskuriiin koko ruudun kokoisena: https://villeseppala.shinyapps.io/neutraali2/ (varalinkki: https://villeseppala.shinyapps.io/neutraali/ )
Miksi meidän tulisi asettaa vuosittaiset päästöbudjetit?
- Hiilineutraaliutta on vaikea saavuttaa yhtäkkiä siirryttäessä vuodesta 2034 vuoteen 2035. Kuluttajien elämäntyylin ja yritysten energiankäytön muuttaminen vähäpäästöiseksi vie aikansa. Päästövähennyspolku auttaa vaiheittaiseen siirtymään, jossa ensin toteutetaan helpoimmat päästövähennykset ja samalla varaudutaan ja investoidaan tuleviin vaikeampiin päästövähennyksiin.
- Suomen tuottama lämmitysvaikutus esimerkiksi vuonna 2035 ei riipu sen vuoden hetkittäisistä päästöistä vaan päästöjen historiallisesta kertymästä siihen saakka. Tämän vuoksi päästöjen vähentäminen mahdollisimman nopeasti on tärkeää. Päästöjen rajoittaminen päästöbudjettien suuruisiksi on hiilineutraaliustavoitteen hengen mukaista. EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitteestakin on johdettu tasaisesti laskevat vuosittaiset päästöbudjetit taakanjako- ja päästökauppasektorille.
Hiilibudjetti vain nettopäästöille vai erilliset budjetit kokonaispäästöille ja LULUCF-nielulle?
Laskuri kertoo suuntaa antavat vuosittaiset päästöbudjetit ja vaadittavan päästömuutostahdin kokokaispäästöille ja nielulle ja/tai nettopäästöille, eli kokokaispäästöjen ja nielun summalle. Nettopäästöt määrittävät lämmitysvaikutuksen, joten niiden budjetointi on sinällään riittävää. Nettopäästöbudjetin myötä päästövähennysten painotusta eri sektoreille voitaisiin vaihdella sulavasti tilanteen mukaan.
Erikseen jyvitetyt päästötavoitteet kokonaispäästöille ja nielulle velvoittaisivat kuitenkin paremmin pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuteen ja velvollisuuksiin päästövähennystoimissa. Nettopäästötavoitteiden jyvitystä kokonaispäästöjen vähennyksiin ja nielun kasvattamiseen voitaisiin myöhemmin muuttaa, mikäli jomman kumman tavoitteet ovat toista olennaisesti helpompia saavuttaa. Erilliset päästöbudjetit voisivat olla parempi vaihtoehto senkin vuoksi, että LULUCF-nielujen pysyvyyteen ja laskentaan liittyy epävarmuuksia.
Miten hiilibudjettien laskennan lähtötasot tulisi asettaa?
Mistä vuodesta ja päästö/nielu-tasosta lähtien lineaarinen päästövähennyspolku tulisi laskea? Päätös hiilineutraaliustavoitteesta tehtiin vuonna 2019, joten päästöbudjetteja tulisi asettaa aikaisintaan vuodelle 2019. Tällöin vuoden 2018 päästöjä voidaan käyttää lähtötasona ja vuotta 2018 lähtövuotena päästöbudjettien laskennalle. Riittäviä päästötietoja on toistaiseksi myös saatavilla vain vuoteen 2018 asti. Päästöt vaihtelevat paljon peräkkäisten vuosien välillä esim. talvien kylmyyden tai suhdannetilanteen mukaan, joten päästöjen trendi-arvojen käyttäminen on toteutuneita päästöjä järkevämpää satunnaisvaihtelujen minimoimiseksi.
Vuodelle 2019 ei toki voida enää asettaa sitovaa päästöbudjettia, koska vuosi on jo mennyt. Tämä pätee käytännössä myös vuoteen 2020. Näille vuosille voidaan silti laskea päästövähennyspolun mukaiset päästöt, niin että sitovat päästöbudjetit alkavat vasta myöhempinä vuosina osana samaa päästövähennyspolkua. Lähtövuosi voidaan toki myös asettaa myöhemmäksi ja samalla muuttaa lähtötasoja.
LULUCF-nielu on ollut viime vuodet erityisen matala. Mikäli mataluutta voidaan pitää erittäin poikkeuksellisena, niin nielun lähtötaso on syytä asettaa trendiarvoakin korkeammaksi. Tämän myötä päästöbudjetti ja Suomen tuottama lämmitysvaikutus pienenee.
Laskurissa on laitettu oletusarvona vuoden 2035 nielun ja päästöjen suuruudeksi 21,4 miljoona tonnia, mikä vastaan Valtioneuvoston laskelmissaan käyttämää arvoa.
Energiaviraston tuoreen tiedotteen mukaan pelkästään Suomen päästökauppasektorin päästöt laskivat 3 miljoonalla tonnilla vuosien 2018 ja 2019 välillä. Laskurin oletusarvoilla kokonaispäästöjen tulisi laskea 2 miljoonalla tonnilla ja nettopäästöjen 2,55 miljoonalla tonnilla vuodessa. Saatamme siis hyvinkin olla oletusarvojen mukaan lasketulla päästövähennyspolulla.
Hiilibudjeteissa tulee olla joustoja vuosien välillä
Vaikka yhteiskunta saataisiin hiilineutraaliuteen tähtäävälle päästövähennyspolulle, niin vuosittaiset päästöt voivat silti poiketa siitä välillä hetkellisesti hyvinkin paljon. Tähän vaikuttavat esimerkiksi edellä mainitut talvien kylmyys/leutous, joka tuo vaihtelua lämmitystarpeeseen ja siten lämmityksen päästöihin, sekä suhdannetilanne, joka tuo vaihtelua yritysten energian tarpeeseen ja siten sen tuotannon päästöihin. EU:n vuosittaiset päästötavoitteet päästökauppa- ja taakanjakosektorilla sisältävät huomattavia joustoja vuosien välillä. Vuosittaisista päästöbudjeteista voitaisiin säätää esim. sitovat viisivuotisbudjetit, jotta satunnaisvaihtelu saataisiin huomioiduksi.
Ville Seppälä, varapuheenjohtaja, Tieteen ja teknologian vihreät