Viite haastatteli sähköpostitse Vihreiden europarlamentaarikkoa Heidi Hautalaa Unkarin tilanteesta. Hautala muistuttaa, että demokratia ei rapaudu yhdessä yössä, vaan pienin askelin. Hautala kehottaa tiedeyhteisöä pitämään kontakteja yllä unkarilaisiin kollegoihin.
Hautalan mielestä on varsin perusteltua kysyä, miksi EU, joka julistaa sitoutuneisuuttaan demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen, suvaitsee jäsenvaltioiden luisumista autoritaariseen suuntaan ja kaiken lisäksi EU-tuen turvin.
Huolimatta siitä, että EU:ta on yritetty saada demokraattisemmaksi instituutioksi lähestulkoon koko sen olemassaolon ajan, kehitys on ollut viime aikoina päinvastainen. Hautalan mielestä taustalla ovat europuolueiden ja eurovaalien merkityksen kasvu sekä kärkiehdokasjärjestelmän luominen. Kun puolueen voima on kiinni kärkiehdokkaista, se lisää europuolueiden kiinnostusta ottaa mukaan oikeustopopulisteja ja autoritaarisia toimijoita.
Voisiko Unkarin tiedeinstituutioiden kaappaaminen tapahtua Suomessa tai muualla EU:ssa?
Demokratialla on aina tietynlaiset minimivaatimukset. Vaikka esimerkiksi vaalit pidettäisiin säännöllisesti ja ne olisivat pääsääntöisesti vapaat eikä niissä olisi epärehellisyyttä, on merkittävää huomioida se, käyttävätkö valtaapitävät valtion resursseja väärin, sallivatko he opposition näkymisen mediassa, saavatko oppositiopuolueiden ehdokkaat kampanjoida vapaasti ja ilman häirintää.
Jos demokratia on vahva ja valtion eri instituutiot kuten oikeuslaitos ja media ovat itsenäisiä, on lähes mahdotonta, että jokin tietty instituutti voitaisiin erillisellä päätöksellä alistaa hallinnon käsiin. Lisäksi on epätodennäköistä, että Suomessa tiedettä ja tutkimusta voitaisiin ”kaapata” hallinnon käsiin, sillä korkeakouluilla on laaja autonomia.
Historia on kuitenkin opettanut, että demokratian rapautuminen ei tapahdu yhdessä yössä vaan pienin askelin ja siksi mm. tieteen ja tiedonvälityksen vapautta tulee puolustaa joka päivä, vaikka vaara ei vielä näyttäisikään uhkaavan.
Onko EU:n toimilla, kuten äskettäisellä Euroopan parlamentin äänestyksellä EU-tukien sitomisesta oikeusvaltioperiaatteeseen todellista merkitystä ja vaikuttavuutta saada Unkari muuttamaan politiikkaansa? Millaisia?
Lähtökohta on se, että Fidesz (puolue) on keskeinen tuki EPP-puolueelle Euroopan parlamentissa. Vastaavasti EPP usein suojelee Fidesziä. Heillä on tällä hetkellä 13 parlamentin jäsentä.
.jpg)
Tilanteessa, jossa vanhat EPP-vetoiset koalitiot ovat jääneet vaille enemmistöä, tuo on merkittävä luku. Heidän vaikutusvallastaan kertoo myös se, että Fideszin jäsenet ovat edustettuina niin EPP:n keskeisissä rooleissa kuin myös Euroopan parlamentin keskeisissä tehtävissä. Myös neuvostossa EPP-ministerit yleensä pitävät yhtä.
On liian aikaista sanoa, voiko EU:lla olla vaikutusta siihen, voidaanko Unkari saada muuttamaan politiikkansa. Mikäli lehdistön ja oikeuslaitoksen ei anneta toimia riippumattomasti, on oppositiopolitiikkaa lähes mahdotonta elvyttää.
Miten EU:n pitäisi muuttua, jotta yksittäinen EU-maa ei voisi enää luisua kohti autoritaarisuutta ja pois demokratian ja tieteen vapauden periaatteista?
On perusteltua kysyä, miksi EU, joka julistaa sitoutuneisuuttaan demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen, suvaitsee jäsenvaltioiden luisumista autoritaariseen suuntaan. Autoritaaristen valtioiden olemassaolo EU:ssa on mahdollista usean tekijän johdosta.
Mikäli paikallinen autoritaarinen toimija kykenee toimittamaan ääniä kansalliselle puolueelle, ja siten eurooppalaiselle puolueelle, eurooppalainen puolue yleensä suvaitsee ja jopa suojelee tätä toimijaa. Eurooppalainen puolue harkitsee suojelun lopettamista vasta, kun se alkaa tulla poliittisesti liian kalliiksi.
Eurooppalaiset poliittiset puolueet ovat osa sitä ongelmaa, jossa autoritaariset johtajat voivat saada näkyvyyttä ja poliittista vaikutusvaltaa EU-tasolla. Europuolueet eivät ole tavanomaisia puolueita, mutta niillä on paljon valtaa. Puolueilla ei esimerkiksi ole valtioiden rajoja ylittäviä ehdokaslistoja, monet äänestäjät eivät tiedä näiden puolueiden olemassaolosta tai sitä, mitkä kansalliset puolueet ovat europuolueen jäseniä.
Kun linkki paikallisen ja eurooppalaisen tason välillä on ohut ja seuraamusten riski pieni, on houkutus autokraattisten toimijoiden mukaan ottamiseksi siksi suuri.
Autoritaariset paikalliset puolueet voivat myös saada tukea EU:sta puolueille tarkoitetun rahoituksen kautta.
Autoritaaristen puolueiden ja toimijoiden valtaa lisää rajojen poistuminen Euroopasta ja emigraation mahdollisuus. Toisinajattelijat, toimittajat, ihmisoikeuspuolustajat sekä myös opposition edustajat ovat muuttaneet mm. Unkarista muualle Eurooppaan sankoin joukoin. Ulkomailla he voivat elää työskennellä vapaammin, mutta samalla heidän äänensä ei usein kuulu paikallistasolla. Autoritaarisen hallinnon vastaiset äänet vaikenevat yksi kerrallaan. Tällaisessa tilanteessa ulkomailla äänestamisen pitäisi olla mahdollista jokaisessa EU-maassa.
EU:ta on yritetty saada demokraattisemmaksi instituutioksi lähestulkoon koko sen olemassaolon ajan. Viimeisimmät yritykset, europuolueiden ja eurovaalien merkityksen kasvu sekä kärkiehdokasjärjestelmän luominen ovat kuitenkin vieneet kehitystä toiseen suuntaan. Kun paljon on nyt kiinni eurovaalien tuloksista, se on ainoastaan kasvattanut europuolueiden kiinnostusta ottaa helmoihinsa autoritaarisia toimijoita.
Millaisia terveisiä antaisit Viiteen jäsenille, joista monet edustavat suomalaista tiedeyhteisöä, omaavat akateemisen koulutuksen tai muuten kokevat alan läheiseksi? Mitä voimme tehdä Suomesta käsin?
Eurooppalaisilla tiedeyhteisöillä on lukuisia yhteistyömahdollisuuksia, sekä EU:n puitteissa että muutoin. On tärkeää, että näillä areenoilla pidetään unkarilaisten kollegoiden puolia ja toimitaan solidaarisesti.
Aiemmin Unkarin tilannetta käsiteltiin Tieteen ja teknologian Vihreiden blogissa.