Rakkaat vihreät ystävät!
Kuten kaikki tietävät, tietotekniikka ja erityisesti erilaiset koneoppimismenetelmät kehittyvät huikeaa vauhtia. Tekoäly lienee kuitenkin vielä vahva sana kuvaamaan tietokoneiden suorituskykyä. Yksinkertaistaen vain hieman voisi sanoa, että jos ihmiseltä kuluu johonkin tehtävään alle pari sekuntia, tietokoneen voi todennäköisesti opettamaan tekemään saman. Tämän tason tehtävä on kuitenkin enemmänkin koneoppimista kuin tekoälyä. Kaskun mukaan koneoppimisen ja tekoälyn erottaakin siitä, että koneoppimista kirjoitetaan ohjelmointikielillä, tekoälyä powerpointilla.
Yhteiskunnan näkökulmasta koneoppimisen kehityksellä on sekä hyviä että huonoja puolia. Hyviä asioita ovat tylsien pakkopullatöiden poistuminen ja tekoälyn suomat mahdollisuudet yhteiskunnan tukena. Automatisaation suurena lupauksena on maailma, jossa kenenkään ei tarvitse valvoa liukuhihnaa tai siivota käymälöitä päivä toisensa jälkeen – ellei nimenomaisesti halua. Materiaalisten perustarpeiden tullessa enemmän tai vähemmän automaattisesti tyydytetyiksi ihmiset voisivat keskittyä tekemään asioita, joista he nauttivat. Tämä lienee kuitenkin utopiaa – hyvä maali, johon tähdätä, mutta josta vääjämättä jäädään. Nykyiselläänkin koneoppimisella voidaan kuitenkin saada aikaan hyödyllisiä asioita. Esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksella on projekti, jossa otetaan ilmakuvaa suomalaisista järvistä ja näytetään nämä kuvat koneoppimismallille, jonka tehtävänä on luokitella kuvista mm. sinilevää ja vieraslajeja. Näin saadaan kattavasti kerättyä tietoa luontomme tilasta.
Dystooppisen kehityksen keskiössä ovat työllisyyden väheneminen sekä koneoppimismenetelmien väärinkäyttö. Työllisyys voi vähentyä joko hetkellisesti tai pysyvästi. Kummassakin tapauksessa inhimillisen kärsimyksen määrä on lienee suuri. Se, mitä koetaan koneoppimismenetelmien väärinkäytöksi taas on toki jossain määrin henkilökohtainen määre, mutta esimerkiksi kiinalainen henkilöpistejärjestelmä on nähdäkseni epätoivottava kehitys.
Onneksi vihreillä on jo valmiiksi näihin ongelmakohtiin varsin hyviä ratkaisuja. Automaation tuomaan työpulaan perustulo on varsin hyvä ratkaisu, joka takaa mahdollisuuden uudelleenkouluttautua tai tehdä sellaista työtä, josta saa vain hajanaisia tuloja. Väärinkäyttömahdollisuudet taas törmännevät herkästi puolueemme arvopohjaan. Lisäksi puolueelta löytyy vahvaa asiaosaamista Viitteen suunnalta. Jatketaan hyvää työtä, jotta pääsisimme lähemmäs utopiaa ja kauemmas dystopiasta.
Johannes Elmnäinen