Vihreillä on jäsenäänestys puheenjohtajasta 29.5. – 7.6.2017.
Viitteen hallitus on laatinut ehdokkaille kolme laajaa kysymystä, joiden vastaukset esitellään kolmessa kirjoituksessa.
Vastaukset julkaistaan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Kysymys 2: Jotta Pariisin sopimuksen ehdot voitaisiin täyttää, Suomen todelliset ilmastopäästöt pitää puolittaa 10 vuodessa, ja sen jälkeen jälleen puolittaa uudelleen seuraavalla vuosikymmenellä. Lisähaasteen tuo se, että nykyinen energiastrategia nojaa biomassaan, joka tutkimustiedon perusteella ei ole hiilineutraalia, vaikka se sellaiseksi vielä toistaiseksi lasketaan. Myöskään liikenne ja maatalous eivät ole nykyisen päästökaupan piirissä, joten tulevaisuudessa tullaan vaatimaan uusia toimenpiteitä. Millä keinoilla näin radikaali vähennys saadaan Suomessa aikaan?
Touko Aalto:
Suomen täytyy toteuttaa energiaremontti, jolla fossiilisiin tuontipolttoaineisiin käytetyt eurot ohjataan yhä enemmän kotimaisen uusiutuvan ja hajautetun energiatuotannon lisäämiseen aina suunnittelusta lopputuotteisiin asti. Suomella on kaikki kyky ja osaaminen hyödyntää yhä enemmän aurinko-, tuuli- ja geotermistä energiaa sekä kehittää älykkäitä energiaverkkoja. Suomen täytyy olla vähähiilinen ja resurssiviisas ja kiertotalouden ratkaisuihin nojaama yhteiskunta jo 2030-luvulle tultaessa. Tämä edellyttää sitä, että kaikki uudet investoinnit käytetään vähähiilisen yhteiskunnan infrastruktuurin rakentamisen energiaremontin lisäksi. Esimerkiksi suorat yritystuet ja verotuet tulee ohjata ympäristölle haitallisista ja yritysten kannalta tehottomista yritystuista tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Yksi merkittävä väline vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen on liikennejärjestelmämme sähköistäminen. Siihen tarvitaan vahvaa vero-ohjausta. Ylipäätään verotuksen painopiste täytyy siirtää työstä ja yrittämisestä yhä enemmän kulutuksen ja haittojen verotuksen. Tämä ohjaa myös markkinoita ja markkinoiden muutos kuluttajia.
Mika Flöjt:
Tukemalla energiaremonttia millä edistämme hajautettujen hybridi-uusiutuvien energioiden tuotantoa maaseudulla kuin kaupungeissa. Hajautettu energiantuotanto työllistää ja luo uutta yrittäjyyttä. Hajautettujien uusiutuvien energioiden teknologiat ovat jo täällä ja niitä voidaan rakentaa nopeammin kuin monia vanhojen teknologioiden riskialttiita keskitettyjä ratkaisuja. Poliittisilla ohjauskeinoilla ja veroilla edistämme muutosta energiaremontin suuntaan. Autokannan ja liikenteen muutosta tuemme mm. Valtioneuvoston asetuksella määrätään että 5 vuoden siirtymisajan jälkeen kaikilla huoltoasemilla tulee olla biokaasutankki, ja valtio antaa tukia erilaisten biokaasulaitoksien rakentamiseen ympäri Suomea. Tämä on järkevää toimintaa myös kiertotalouden ja vesistöjen puhtauden vaalimisen kannalta sekä vähentää kemiallisten lannoitteiden käyttöä maataloudessa kun biokaasutettua lantaa voidaan käyttää myös paremmin lannoitteena. Maaseudulla on haasteiden lisäksi myös paljon positiivisiä ratkaisuja.
Emma Kari:
Vihreiden tavoitteena on hiilineutraali Suomi jo 2030-luvulla.
Meidän on tärkeää huomioida aiempaa paremmin uuden tutkimustiedon biomassan ilmastovaikutuksista. Metsien hakkaaminen polttoaineeksi on niin ilmaston kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta kestämätön vaihtoehto. Päinvastoin Suomen pitäisi huolehtia hiilinielujen (metsien ja soiden) säilymisestä.
Vihreiden on edistettävä energiakäännettä kaikilla päätöksenteon tasoilla. EU:n päästökauppa pitää korjata, mutta emme voi jäädä odottelemaan sitä. Kuntavaalien jälkeen vihreillä on aiempaa enemmän valtaa kunnissa – sitä on nyt syytä käyttää nopeiden paikallisten tulosten saavuttamiseksi. Julkisissa hankinnoissa on mahdollista edistää niin sähköbussien käyttöönottoa, kasvipohjaisempaa ruokavaliota kuin energiatehokkuuta.
Vihreiden energialinjan keskeisiä asioita ovat:
- Uusiutuvan energian vauhdittaminen suuressa sekä kotitalouksien ja maatilojen mittakaavassa.
- Energiatehokkuuden parantaminen näyttää jäävän jatkuvasti liian vähälle huomiolle ja se tarvitsee kipeästi enemmän panostuksia. Tämä on tärkeää etenkin kaukolämmön kokonaistarpeen vähentämiseksi.
- Liikenteen mahdollisimman nopea sähköistäminen on välttämätöntä – Suomen pitäisi tehdä asiassa selkeä strateginen valinta. Vähät kestävästi tuotetut biopolttoaineet pitää säästää sinne, missä muita ratkaisuja ei ole.
- Ilmastolle haitalliset tuet on poistettava.
- On otettava käyttöön välineitä sähkön kysyntäjouston lisäämiseen huippukulutuspiikkien tasaamiseksi.
Maailmalla on keskusteltu paljon myös institutionaalisten sijoittajien riippuvaisuudesta fossiiliteollisuudesta. Laajemmin tarkasteltuna jopa puolet maailman sijoitusvarallisuudesta on aloilla, joista syntyy paljon päästöjä. Suomalaisten eläkerahastojen sijoitusten täytyy olla pitkällä aikavälillä kestävää, mikä tarkoittaa myös ilmastonmuutoksen ratkaisemisen edistämistä.
On myös todettava, että en kannata Suomen vanhojen ydinvoimaloiden ennenaikaista sulkemista ellei siihen ole selkeitä turvallisuusperusteita.
Krista Mikkonen:
Ilmastonmuutoksen torjunta on aikamme suurin haaste, eikä aikaa ole paljoa. Onneksi erilaiset asiantuntija- ja tutkijaryhmät etsivät ratkaisuja ja teknologia kehittyy vauhdilla. Esimerkiksi LUT, VTT ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on Neo-Carbon energy-projektissaan (http://www.neocarbonenergy.fi/) esittänyt erilaisia skeenarioita siitä, miten Suomen ilmastopäästöt saadaan vähennettyä. Osa skenaarioista on sellaisia, joissa biomassan osuutta ei kasvateta. Mukana on myös malleja, joissa ei tukeuduta ydinvoimaan. Oma vaihtoehtoni on malli, jossa ei tukeuduta ydinvoimaan eikä lisätä biomassan käyttöä nykyisestä. Avainroolissa ovat tuuli- ja aurinko, varastointiteknologiaa tulee kehittää, kuluttajien omaa pientuotantoa lisätä, kysyntäjouston ja energiatehokkuuden kautta säädellä energian huippu- ja kokonaistarvetta.
Tarvitaan sekä taloudellista että normiohjausta, jotta muutos saadaan nopeasti käyntiin. Rajoitukset, kiellotkin, verotus, hintaohjaus, takuuhinnat, investointituet ovat näistä esimerkkejä. Maatalous ja liikenne tulee myös ottaa näiden keinojen piiriin. Teknologian kehittämiseen pitää satsata ja päästökauppaa uudistaa siten, että se ohjaa tehokkaasti muutosta.
Maria Ohisalo:
Tässä kuten kaikessa politiikassa haluan puolueen puheenjohtajana kerätä asiantuntijoita yhteen poliittisen ohjelmatyömme tueksi. Nopeasti muuttuvassa maailmassa emme voi yksin väittää, että meillä on ratkaisut kaikkeen.
Suomen tulee rakentaa voimakkaita taloudellisia insentiivejä kansalaisille fossiilisista luopumiseksi mm. liikenteessä ja energiatehokkuuden parantamiseksi esim. asumisessa.
Maataloudessa ympäristö- ja ilmastokuormitus olisi näyttävä hinnoissa, jotta hinnat ohjaavat kulutuskäyttäytymistä vähemmän kuormittavaan suuntaan. Maatalouden tukia olisi suunnattava kohti eettistä ja kestävämpää, vähäpäästöisempää tuotantoa. Myös esim. maatalouden investointitukia on voitava käyttää biokaasulaitoksiin. Olen mielissäni siitä, että puolueessa aletaan nyt tehdä laajempaa työtä avauksistamme maatalouteen liittyen. Tähänkin työhön on osallistettava alalta leipänsä saavat ja asiantuntijat jne.
Kuntien pitää olla aktiivisia ilmastonmuutokseen vastaajia irtautumalla energiantuotannossaan fossiilisista polttoaineista. Asuminen, maankäyttö ja liikenne on tehtävä kestävämmäksi mm. puurakentamisen ja erilaisten sähköisten kulkuvälineiden osuutta kasvattamalla ja mahdollistamalla pyöräilyä ja kevyen liikenteen liikkumistapoja.
Tulevien hallitusohjelmien tärkeimmäksi strategiseksi tavoitteeksi tulee asettaa hiilineutraaliin yhteiskuntaan pääseminen vuoteen 2030 (max. 2035) mennessä. On laadittava selkeät askeleet ja konkreettiset toimenpiteet tämän saavuttamiseksi: mm. öljyn, hiilen, turpeen ja maakaasun käytön lopettamiseksi. Tarvitsemme energiapalettia, joka koostuu eri kestävistä energiantuotantomuodoista ja energiansäästöön ja energiatehokkuuteen tähtääviä toimia, joista mm. Tässä Vihreiden energiavisiossa on hyvin linjattu: https://www.vihreat.fi/sites/default/files/attachments/page/2f58f383-df6c-474c-94e4-79a1b77645be/vihreaenergiavisio2035.pdf
Olli-Poika Parviainen:
Tarvitsemme voimakkaita satsauksia energiatehokkuuteen niin rakennuksissa, liikenteessä, teollisuudessa, ihmisten arjen kulutuksessa kuin ylipäätään kaikessa toiminnassamme kautta koko talouden ja yhteiskunnan. Hiilen käytön nopea alasajo on ensisijaista. Olemassaolevan ydinvoiman käyttölupia on todennäköisesti perusteltua pidentää ja esimerkiksi liikenne olisi sähköistettävä tehokkaasti. Mallia liikenteen sähköistämiselle voimme ottaa esimerkiksi Norjasta, ja ylipäätään parhaissa käytännöissä pitäisi hakea yhteistyötä kansainvälisesti.
Näen ydinvoimassa useita ongelmia mutta ymmärrän silti ajattelua, jossa ydinvoima voidaan nähdä välttämättömänä osaratkaisuna päästötavoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopeasti. Ilmastonmuutos on kohtalonkysymys ja sen ratkaisukeinoissa on oltava kompromissivalmiutta puolin ja toisin. Ydinvoimaan liittyy perustavanlaatuisia ongelmia mm. uraanin louhinnan ja ydinjätteen sekä ydinturvallisuuden osalta. Toivon asiassa objektiivista keskustelua niin kansallisesti kuin vihreiden sisälläkin. Olkiluoto 3 on viivästynyt pahasti ja Fennovoima/Rosatomin ongelmat ovat myös ulkopoliittisia. Ydinvoimapäätösten jälkeen kauniit puheet uusiutuvista energiamuodoista on liian usein unohdettu. Puheenjohtajana sitoutuisin tietenkin puolueen kantaan tässä, kuten muissakin kysymyksissä.
Lämmöntuotannossa fossiilisten energiamuotojen käyttö tulisi korvata esimerkiksi lämpöpumpuilla, aurinkokeräimillä ja toivottavasti myös mm. geotermisella energialla. Tuulivoimankin käyttöä pitäisi lisätä merkittävästi. Metsien ja maaperän hiilinielut tulisi maksimoida, nyt niin ei tehdä. Lisäksi tarvitaan muita toimia, kuten kasvispainotteisen ruoan suosimisen lisäämistä ja ihmisten arjen liikkumistapojen muutosta joukko- ja kevyttä liikennettä suosivammaksi.
Biomassan käyttöön liittyy ongelmia. Sen käyttöä tulisi kohtuullistaa esimerkiksi liikenne sähköistämällä ja lämpöpumppujen käyttöä lisäämällä. Markkinapohjaisia ohjauskeinoja pitäisi lisätä ja EU:n päästökauppa korjata. Uusiutuvissa energiamuodoissa huutokauppamenettely olisi tarpeellinen. Biomassalle tarvittaneen myös jonkinlainen kohtuullinen joskin fossiilisia polttoaineita kevyempi päästökerroin, joka ottaa sen elinkaaripäästöt huomioon. Fossiililauhde hävinnee Suomesta joka tapauksessa, mutta esimekriksi kaukolämmössä ja sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on ongelmia joihin pitää myös edelleen puuttua.
Nämäkin toimenpiteet ovat laajoja, mutta edelleen meidän pitäisi miettiä jatkuvasti myös uusia keinoja, joilla koko yhteiskuntaa saataisiin ohjattua edelleen kohti ilmastokestävämpää toimintaa.