Nykyinen valtioneuvosto on osoittanut, että se ei halua eikä osaa hyödyntää tutkittua tietoa päätöksenteossa. Pääministeri Sipilä on turhautunut, koska ”löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä”.
Tunnettuja tapauksia ovat mm. hallintarekisteriin liittyvät kielteiset asiantuntijalausunnot, liikennesakkojen tuplaamisen melko varma kaatuminen perustuslakivaliokuntaan sekä selkeästi Suomen ilmastovelvoitteita murentavat turpeenpolton subventiot. Ensimmäisessä tapauksessa asiantuntijalausunnot yritettiin ohittaa ja seuraavissa niitä ei edes pyydetty ennen lakiesityksen tekemistä.
Silloinkin kun tutkimuksia kuitenkin on pyydetty, ei tieteellisestä tasosta ole riittävästi huolehdittu. “Jos valtioneuvostolle kelpaa tämäntyyppinen toiminta, millä tasolla tutkimustiedon hyödyntäminen valtioneuvostossa oikeastaan on?”, kysyy Viitteen puheenjohtaja Teemu Meronen. “Jos mitä tahansa selvitystä voidaan väittää tutkimukseksi, on riski että poliittisesta tutkimuksesta tulee uudenlaista viherpesua. Johtopäätökset voidaan päättää etukäteen, ja sitten tilata sopiva tutkimus.“
“Suomen poliittisen päätöksenteon on perustuttava parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon. Valtioneuvoston tulisi arvostaa tutkittua tietoa ja se kaipaa osaamista tutkimuksen tilaamisesta. Vihreät ovat poliittisessa ohjelmassaan esittäneet, että valtioneuvostoon tulisi nimetä kiinteä tiedepoliittinen neuvonantajaryhmä. Nykyhallitus voisi hyvin toteuttaa tämän.”, toteaa Viitteen varapuheenjohtaja Johanna Kohvakka. Viime hallitus nimittikin selvitysmieheksi Kari Raivion, jonka raportti on hyvä pohja tiedepoliittisen neuvonantajaryhmän toteuttamiselle.
Ryhmän tehtävänkuvaan kuuluisi päätöksentekoa tukevien tutkimusten tilaaminen ja laadunvalvonta. Nimeämällä tiedepoliittisen neuvonantajaryhmän hallitus osoittaisi, että dosenttien ja asiantuntijoiden ääntä kuunnellaan päätöksiä tehtäessä.
Kannanotto hyväksytty Viitteen kevätkokouksessa 3.4.2016