Todennäköisyyksien hahmottaminen voi haastavaa, kukapa yhtäkkiä osaisi suhteuttaa lottovoiton todennäköisyyttä (1 / 15 000 000) seuraavalla kierroksella kovin helposti mihinkään. Seuraavalla kierroksella vääjäämättömästi odottavien juhlien todennäköisyys on samaa luokkaa kuin ihmiselämän aikana maapallo tuhoutuisi gammasädepurkauksen seurauksena (Lähde: Phil Plait – Death from the Skies! The Science behind the End of the World), tai kaksi kertaa epätodennäköisempää kuin kuolla salamaniskuun (Lähde: http://www.nws.noaa.gov/om/hazstats/light08.pdf ) (Sarjakuva). Kaikkien näiden todennäköisyys tuntuu hyvin kaukaiselta. Silti useat ihmiset, minä mukaan lukien, palauttavat lottokupongin viikoittain.

Vaikka luultavasti useimmat lottokuponkinsa palauttavat tietävätkin päävoiton todennäköisyyden olevan olematon, niin silti joissakin tilanteissa todennäköisyyksien suuruusluokka vaikuttaa hämärtyvän. Viimeisimpänä esimerkkinä voisi mainita varsinkin iltapäivälehtien lietsoman rokotuskohun, jossa epäiltiin ja epäillään yhä sikainfluenssarokotusten yhteyttä narkolepsiaan. Epäily on tietojen mukaan aiheellinen ainakin korrelaation tasolla, mutta varsinaista syy-yhteyttä ei ole vielä osoitettu – ja viimeaikaisimmat tiedot Ruotsista antaisivat viitettä siihen suuntaan, että syy-yhteyttä ei olisi.

Tällaisessa tilanteessa on hankala pitää mielessä, että ensinnäkin kyse on korrelaatiosta, joka ei tarkoita vielä välttämättä syy-yhteyttä. Kaikki tuntenevat esimerkin, että jäätelön myynnin kasvaessa, myös hukkumiskuolemat lisääntyvät. Lääketieteen osalta on toki syy-yhteyksien selvittäminen hitaampaa – tieteellisen prosessin tehtävä.  Toiseksi, lehdissä on vähemmälle huomiolle jäänyt, että kyseessä on aika pieni todennäköisyys, että rokotettu olisi saanut oireita rokotteesta – ihan loton päävoiton tasolle ei tokikaan päästä. Siispä uutisointi saattoi hyvinkin lisätä hysteriaa turhaan, sillä osuman todennäköisyys on silti hyvin pieni. Samoin on jäänyt vähemmälle huomiolle ne riskit, joita mahdollinen rokotus ehkäisee. Etukäteen toki oli mahdotonta tietää millainen pandemia sikainfluessasta tulee – ja millaiseksi se olisi muotoutunut, mikäli laajaa rokotuskampanjaa ei olisi organisoitu. Kohun toinen – paljon pahempi – vaikutus on se, että joillakin se on laskenut luottamusta myös muihin rokotuksiin.  Välitön riski – sivuvaikutukset – nähdään vakavampana kuin tappavat vakavat taudit, joita rokotuksella pyritään välttämään. Lisäksi se asettaa vaaraan suuremman joukon alentamalla joukkoimmuniteettia.

Toinen puoli asiassa on odotusarvo. Tämä pätee varsinkin sellaisissa tapauksissa, joissa mahdollinen voitto, vaadittu panos ja todennäköisyys on arvioitavissa. Lotossa odotusarvo on pakkasella – muussa tapauksessa Veikkaus olisi konkurssissa muutaman lottokierroksen jälkeen. Odotusarvoa voidaan myös laskea siinä tilanteessa, kun pitää valita monesta pahasta mahdollisesti pienin paha. Ilmastonmuutoksen mahdollinen tappio kaikilla arvioilla on huomattava, siispä sen torjumiseksi on perusteltua ja välttämätöntä käyttää suuriakin taloudellisia uhrauksia, sillä häviävän arvan kohdalle osuessa vahinko on mittaamaton. Ja ilmastotutkimusten mukaan tuon häviävän arvan todennäköisyys on varsin suuri. Loton suhteen vaadittu panos on pieni, joten sinänsä irrationaalisen sijoittamisen voi helposti perustella itselleen liki mahdottoman voiton suuruudella. Ilmastonmuutoksen osalta meillä ei ole varaa hävitä.

Antti Kaakinen