KANNANOTTO 1.12.2009
Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry:
GM-PERUNALLE ESITETYT SUOJAKAISTAT OVAT LIIOITTELUA
Suomen hallituksen esityksessä laiksi muuntogeenisestä kasvintuotannosta on määritetty geenimanipuloidulle tärkkelysperunalle 18 metrin suojakaista tavanomaiseen tuotantoon ja 30 metrin suojakaista luomutuotantoon. EU on hyväksynyt nyt viljelyskäyttöön tulevat perunalajikkeet, eikä Suomella ole mahdollisuutta kieltää niiden käyttöä. Nyt kansallisesti määriteltävänä olevia suojakaistoja ei voi perustella tutkimuksella, ja ne käytännössä tekevät geenimanipuloidun tärkkelysperunan viljelyn Suomessa kannattamattomaksi. Tästä johtuen tulevaisuudessa Suomen paperiteollisuus, joka on tärkkelysperunan suurin käyttäjä, ostaa tärkkelyksensä ulkomailta.
Suomen Elintarviketurvallisuusvirasto on tehnyt yli miljoonan perunan aineistoon perustuvan tutkimuksen eri perunalajikkeiden sekoittumisesta pellossa. Tutkimuksessa saatiin selville, että vieraan perunalajin yksilöiden sijainti pellossa ei ole lainkaan riippuvainen etäisyydestä naapuripellosta. (TUOMISTO, J. 2006. Co-existence of GM and non-GM potato varieties on Finnish potato farms – potential costs and remedies. In: NJF seminar 379. Aspects of Growing Transgenic Crops. 7-8 March, 2006. Denmark.) Peruna on myös suvuttomasti lisättävä kasvi, joten siitepölyn leviämistä ei tässä tapauksessa tarvitse edes ottaa huomioon. Näin ollen mikäli GM-perunalle ylipäätään halutaan määritellä suojakaista, olisi Ruotsin käyttämä kolme metriä hyvä lähtökohta.
Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry. vaatii, että tässäkin tapauksessa lain valmistelun on perustuttava saatavissa olevaan tutkimustietoon. Asiaan liittyviin pelkoihin ja epätietoisuuteen tulee vastata avoimella valmistelulla ja hyvällä tiedottamisella. ”Lajien, lajikkeiden ja geenien leviäminen on kaikkieneliöiden yleinen ominaisuus, eikä geeniteknologia muuta tätä asiaa mitenkään”, korostaa Viitteen puheenjohtaja Tino Warinowski.
Lisätietoja:
Tino Warinowski
Puheenjohtaja, Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry.
040 5456 998
[email protected]
Kannanottonne on ristiriitainen.
Rinnakkaiseloa valmistellut Biotekniikan neuvottelukunta sai Eduskunnalta tehtäväkseen sovittaa yhteen paitsi bioteknistä tutkimusta tekevien yritysten ja geenimuunneltuja lajikkeita viljelevien viljelijöiden, myös esimerkiksi kuluttajan, kaupan ja nykyisten maanviljelijöiden edun ja EU:n varovaisuusperiaatteen.
Minkäänlainen balanssi on ollut kovan työn takana, koska yritysmaailman ja tutkijoiden edustus Biotekniikan neuvottelukunnassa on ollut poikkeuksellisen vahva. Voisi kuvitella, että esimerkiksi luomuviljelijöiden oikeus jatkaa nykyistä toimintaansa, jonka suoja-alueet turvaavat, voisivat edistää vihreän puolueen tavoitteita.
Tällä kannanotollanne olette valmiita heittämään roskikseen sen vähänkin syntyneen balanssin eri toimijoiden välillä ja tulette tietysti samalla polkeneeksi muiden kuin bioteknistä tutkimusta tekevien yritysten etua.
Viite ”pelkoihin ja epätietoisuuteen” kuuluu diskurssiin, joka ei välttämättä ole kaikille tämän kannanoton lukeneille selvä. Kolme vuotta sitten osallistuin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) järjestämään kansalaiskeskusteluun, jonka tarkoituksena oli kerätä yhteen kansalaisjärjestöjen asiaan kohdistama kritiikki.
Kritiikin keräämisen sijaan SYKE teki johtopäätöksen, että kaikki kritiikki johtui ”peloista ja epätietoisuudesta”, mutta koska selvitys sisälsi oikeaakin kritiikkiä, selvitys julistettiin salaiseksi. Tämä menettely on ollut geenimuuntelusta käytävässä kansalaiskeskustelussa tyypillistä, eikä sillä ole mitään tekemistä avoimuuden kanssa joka oikeasti vähentäisi pelkoja ja epätietoisuutta. Sen ainoa pyrkimys on kriittisten äänien vaimentaminen.
Toinen hyvä esimerkki kritiikin vaimentamisesta oli Rinnakkaiselotyöryhmän selvityksessä mukana ollut Eettinen selvitys, joka sisälsi sivukaupalla eettistä teoriaa, mutta siinä ei lainkaan otettu kantaa tärkeimpään selvityksen eettiseen kysymykseen, eli siihen miten eri osapuolten väliset ristiriitaiset edut voidaan balansoida muuten kuin polkemalla kaikkien heikoimpien toimijoiden etuja.
Kolmas esimerkki kritiikin vaimentamiesta on riskikartoitus, joka geeniperunalta yhä puuttuu vaikka asiasta on huomautettu erilaisissa yhteyksissä vuosikausia. Useimmissa muissa Euroopan maissa on tehty selvityksiä, joiden pohjalta on voitu tarkemmin laskea mahdollisten riskien kustannukset, ja selkeämmin osoittaa kenen maksettavaksi niiden seuraukset toteutuessaan luontevasti kuuluvat.
Kun muutos yritetään ujuttaa sisään ilman riskikartoitusta, tarkoituksena on että bioteknologiset yritykset keräävät keksinnöillään saamat mahdolliset voitot, mutta kaiken riskin kantavat osittain luomuviljelijät ja kuluttajat, ja viime kädessä yhteiskunta.
Tämä on todennäköisesti se syy, miksi Suomessa ei ole haluttu tehdä riskikartoitusta. Riittävän fiksut ihmiset ymmärtävät että riskien ymmärtämisestä seuraisi kielto, kuten muissakin Euroopan maissa on tapahtunut.
Ymmärtääkseni Viitteen jäsenistössä on kuitenkin paljon muidenkin alojen ammattilaisia, jotka ymmärtävät että kun tehd’än muutoksia joilla on suuria vaikutuksia, on olennaista kartoittaa riskit ja tehdä suunnitelmat niiden varalta. On ihmeellistä, ettei asiantuntemus näy kannanotossa.
Lisäksi kannanotossa on selvä asiavirhe. Usea Euroopan maa, esimerkiksi Saksa, on kieltänyt geenimuunnellut lajikkeet kokonaan. Suomi voisi halutessaan hyvin noudattaa esimerkkiä.
Erittäin hyvä kysymys, miksi näitä selvityksiä on julistettu salaiseksi??
Riskikartoituksista puheenollen, miksi ns. GM-lajikkeista vaaditaan tiukempaa selvitystä kuin niistä jotka on saatu ”turvallisen” perinteisen jalostuksen keinoin, vaikka näiden mutaatiot olisivat paljon hallitsemattomampia?
Duodecim-lehdessä ilmestyi äskettäin aiheesta artikkeli soveltavan biologian laitoksen professorilta. Teemu Teeri, Geeniruoan torjuminen Euroopassa ei ole rationaalista. Duodecim, 2009;125(24):2697-703.