Yhdistyksen säännöt

Hyväksytty yhdistyksen kokouksessa 14.04.2018

 

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Viite – Tieteen ja teknologian vihreät ry,  ruotsiksi Referens – De Grönas Förening för vetenskap och teknologi rf, ja englanniksi Citation – Green Federation of Science and Technology.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistys on Vihreä liitto rp:n jäsenyhdistys ja toimii Vihreä liitto rp:n sääntöjen tarkoittamana liittojärjestönä. Yhdistykseen viitataan näissä säännöissä nimityksellä liitto ja Vihreään liittoon nimityksellä puolue. Puoluekokous, -valtuuskunta ja -hallitus tarkoittavat Vihreän liiton asianomaisia puolue-elimiä.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

 

Yhdistyksen tarkoituksena on:

  • edistää toiminnallaan vihreitä arvoja: luonnon- ja ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta;
  • tarjota jäsenistönsä asiantuntemus puolueen käyttöön päätöksenteon ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tueksi;
  • edistää korkeatasoisen ja objektiivisen tutkimustiedon käyttöä päätöksenteon pohjana;
  • edistää kansalaislähtöisen tietoyhteiskunnan toteutumista;
  • edistää tutkimusta sekä ihmisen ja ympäristön hyvinvointia edistävän tekniikan käyttöönottoa;
  • edistää kriittistä keskustelua tieteen ja teknologian roolista yhteiskunnassa;
  • toimia viiteryhmänä, keskustelun herättäjänä ja yhdyssiteenä.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

  1. toimii puolueen jäsenjärjestönä;
  2. tekee aloitteita ja kannanottoja;
  3. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
  4. järjestää keskustelu-, koulutus- ja kulttuuritilaisuuksia, retkiä sekä
  5. järjestää muuta vastaavaa tarkoitustaan edistävää, voittoa tavoittelematonta toimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:

  1. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja;
  2. omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta;
  3. järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä
  4. harjoittaa sellaista elinkeinoa tai ansiotoimintaa, joka muutoin välittömästi liittyy yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen tai jota on pidettävä taloudellisesti vähäarvoisena.

3 § Jäsenet

Liiton jäseniä ovat yhdistysjäsenet ja suorat henkilöjäsenet.

1) Yhdistysjäsenet

  • Liiton yhdistysjäseneksi voidaan hyväksyä rekisteröity yhdistys, jonka säännöt ovat liiton hyväksymät,
  • jonka jäsenet ovat Suomen kansalaisia tai ulkomaalaisia, joilla on kotipaikka Suomessa,
  • joka hyväksyy liiton säännöt, tarkoituksen ja periaateohjelman.
  • joka edistää  1 §:ssä kuvattua liiton toimintaa ja tarkoituksia jollakin paikkakunnalla tai alueellisesti.

Yhdistysjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittokokous yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Yhdistysjäsenen erottamisesta päättää liittokokous 2/3 ääntenenemmistöllä. Erotettavalla yhdistysjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa.

Yhdistysjäsenen muuttaessa sääntöjään muutokset on hyväksytettävä liiton hallituksella. Yhdistysjäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai liiton puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

2) Suorat henkilöjäsenet

Liiton suoraksi henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä viisitoista (15) vuotta täyttänyt henkilö, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja joka on Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jolla on kotipaikka Suomessa.

Suorien henkilöjäsenen hyväksymisestä jäseneksi päättää hallitus yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Suorien henkilöjäsenen erottamisesta päättää hallitus ⅔  ääntenenemmistöllä. Erotettavalla suoralla henkilöjäsenellä on oikeus tulla kuulluksi erottamisesta päättävässä kokouksessa.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahtena peräkkäisenä vuonna. Suora henkilöjäsen voi erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai liiton puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

 

Jäsenen erottamisen ehdot

Hallitus voi erottaa henkilöjäsenen tai liittokokous erottaa yhdistysjäsenen liitosta seuraavissa tilanteissa:

  1. jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
  2. jos jäsen on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella oleellisesti vahingoittanut yhdistystä
  3. jos jäsen ei täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja
  4. jos jäsen asettuu toisen puolueen ehdokkaaksi vaaleissa
  5. jos jäsen kuuluu toiseen puolueeseen


4 § Jäsenmaksut

Yhdistysjäsenet suorittavat liitolle vuotuisen jäsenmaksun. Yhdistysjäsenten jäsenmaksun suuruuden vahvistaa liittokokous seuraavaksi kalenterivuodeksi. Suorat henkilöjäsenet maksavat vuosittain jäsenmaksun, jota kutsutaan näissä säännöissä perusjäsenmaksuksi. Vähävaraisilta suorilta henkilöjäseniltä perittävää alennettua jäsenmaksua kutsutaan alennetuksi jäsenmaksuksi. Perusjäsenmaksuun ja alennettuun jäsenmaksuun sisältyy sekä suoran henkilöjäsenen jäsenmaksu liitolle että liiton jäsenmaksu puolueelle kyseisestä jäsenestä. Puoluekokous päättää vuosittain:

  • perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun suuruuden;
  • perusjäsenmaksun ja alennetun jäsenmaksun jakautumisesta liitolle ja puolueelle tuleviin jäsenmaksuosuuksiin.

Puolue hoitaa jäsenmaksujen perinnän liiton suorilta henkilöjäseniltä ja tilittää liitolle tulevat jäsenmaksuosuudet liitolle.

Puolue voi käyttää liiton jäsenluettelon tietoja jäsenmaksuperinnän ja muiden jäsenyyteen liittyvien asioiden käytännön hoitamiseen, kuten viestintään jäsenistölle.

 

5 § Liittokokous

Liitolla on vuosittain yksi liittokokous. Liittokokous on pidettävä vuosittain loka-joulukuun aikana. Liittokokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokous kutsutaan koolle vähintään kolme viikkoa aikaisemmin julkaisemalla kutsu yhdistyksen verkkosivuilla ja lähettämällä kutsusta maininta yhdistyksen sähköpostilistalle.

 

Ylimääräinen liittokokous pidetään seuraavissa tilanteissa:

  1. kun liittokokous niin päättää
  2. kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta
  3. kun vähintään kolme kymmenesosaa (3/10) liiton yhdistysjäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii
  4. kun vähintään kolme kymmenesosaa (3/10) liiton suorista henkilöjäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii

Kokous on pidettävä kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Liittokokoukset ovat avoimia kaikille, ellei kokous käsiteltävien asioiden luottamuksellisuuden vuoksi toisin päätä. Ylintä päätösvaltaa liitossa käyttävät yhdistysjäsenten ja suorien henkilöjäsenten valitsemat liittokokousedustajat liittokokouksessa.

 

Liittokokousedustajien kokonaismäärä

Liittokokousedustajien kokonaismäärän määräytymiseen käytetään jäsenmaksun maksaneiden suorien henkilöjäsenten ja yhdistysjäsenten henkilöjäsenten kokonaismäärää edellisen kalenterivuoden lopussa. Yksi henkilö lasketaan vain kerran kokonaismäärään, vaikka hän kuuluisi useampaan yhdistykseen tai olisi sekä henkilöjäsen että jonkin yhdistyksen jäsen.

Samana kalenterivuonna jäseneksi otettujen yhdistysjäsenten osalta lasketaan jäsenmäärä liittymishetken mukaan.

Liittokokousedustajien kokonaismäärä on 10 % näin lasketusta jäsenmäärästä, pyöristettynä ylöspäin. Liittokokousedustajien määrä on kuitenkin yhteensä korkeintaan 100.

 

Äänivallan määräytyminen

Liittokokousedustajien jakautuminen jäsenyhdistysten ja suorien henkilöjäsenten kesken lasketaan seuraavasti:

  1. Suorat henkilöjäsenet ja kukin yhdistysjäsen saavat yhden edustajan.
  2. Jäljelle jäävää edustajamäärää (liittokokousedustajien määrä vähennettynä henkilöjäsenten edustajalla ja yhdistysjäsenten määrällä) kutsutaan jäsenmäärän mukaan jaettaviksi edustajapaikoiksi.

Nämä jaetaan seuraavasti:

a) Lasketaan suorien henkilöjäsenten määrä ja kunkin yhdistysjäsenen jäsenmäärä edellisen kalenterivuoden lopussa. Samana kalenterivuonna jäseneksi otettujen yhdistysjäsenten osalta lasketaan jäsenmäärä liittymishetken mukaan.

b) Jos sama henkilö kuuluu kahden yhdistysjäsenen jäsenmäärään, hänet lasketaan kummankin hyväksi puolikkaana jäsenenä. Kolmeen kuuluva henkilö lasketaan kunkin hyväksi 1/3-jäsenenä, neljään kuuluva 1/4-jäsenenä jne.

c) Pienten yhdistysten painoarvon nostamiseksi kohtien a) ja b) mukaan laskettu suorien henkilöjäsenten määrä ja kunkin yhdistysjäsenen jäsenmäärä korotetaan 0,7:nteen potenssiin.

d) Lasketaan yhteen kohdan c) mukaiset suorien henkilöjäsenten määrä ja yhdistysjäsenten jäsenmäärät.

e) Lasketaan suorien henkilöjäsenten ja kunkin yhdistysjäsenen osalta kohdassa c) lasketun jäsenmäärän osuus kohdassa d) lasketusta jäsenmäärien summasta.

f) Lasketaan suorien henkilöjäsenten ja kunkin yhdistysjäsenen osalta, mikä on kohdassa e) lasketun suhdeluvun mukainen osuus jäsenmäärän mukaan jaettavista edustajapaikoista.

g) Suorat henkilöjäsenet ja kukin yhdistysjäsen saavat tämän laskutoimituksen osoittamaa kokonaislukua vastaavan määrän edustajia. Jos kaikki edustajapaikat eivät tule näin jaetuiksi, loput paikat jaetaan laskutoimituksen osoittamien desimaaliosien suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Jos desimaaliosat ovat yhtä suuret, järjestys ratkaistaan arpomalla.

Suorilla henkilöjäsenillä ja kullakin yhdistysjäsenellä on oikeus lähettää liittokokoukseen niin monta äänivaltaista edustajaa kuin niillä edellä lasketun perusteella on ääniä. Yksi äänivaltainen edustaja voi käyttää kokouksessa vain yhtä ääntä.

 

Suorien henkilöjäsenten liittokokousedustajat

Suorat henkilöjäsenet valitsevat ennen liittokokousta edustajansa liittokokoukseen erillisessä äänestystilaisuudessa tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Suorien henkilöjäsenten edustajat liittokokoukseen valitaan 7 §:ssä kuvattua vaalitapaa noudattaen.

 

Jäsenten aloiteoikeus

Yhdistysjäsenillä, suorilla henkilöjäsenillä ja yhdistysjäsenten henkilöjäsenillä on oikeus tehdä aloitteita käsiteltäviksi liittokokouksessa. Liittokokous päättää, mihin toimenpiteisiin aloitteiden johdosta se velvoittaa hallituksen. Aloitteet on toimitettava viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisena hallitukselle.


6 § Varsinaisen liittokokouksen tehtävät

 

  1. Käsitellä hallituksen toimintakertomus, edellisen tilikauden tilinpäätös sekä toiminnantarkastuskertomus.
  2. Vahvistaa edellisen tilikauden tilinpäätös ja myöntää vastuuvapaus tilivelvollisille.
  3. Hyväksyä liiton seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma.
  4. Hyväksyä liiton seuraavan tilikauden talousarvio.
  5. Hyväksyä liiton ohjelmat.
  6. Hyväksyä liiton strategia.
  7. Valita liitolle toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja seuraavalle tilikaudelle.
  8. Valita liitolle puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja sekä hallitus.
  9. Valita liitolle vaalivirkailijat ja varavaalivirkailijat.
  10. Päättää yhdistysjäsenten hyväksymisestä ja erottamisesta.
  11. Päättää yhdistysjäsenten jäsenmaksujen suuruudesta seuraavaksi kalenterivuodeksi.
  12. Päättää mahdollisesta suorasta rahallisesta tuesta ehdokkaille valtakunnallisissa ja Europarlamentin vaaleissa.
  13. Päättää toiseen yhdistykseen liittymisestä tai siitä eroamisesta 2/3 äänienemmistöllä.
  14. Käsitellä aloitteet.
  15. Käsitellä muut kokouskutsussa mainitut asiat.


7 § Käytettävät vaalitavat ja vaalikelpoisuus

Henkilövaaleissa noudatetaan tässä kohdassa määriteltyä siirtoäänivaalitapaa.

A) Kun valittavia henkilöitä on yksi, käytetään seuraavassa kuvattua siirtoäänivaalitapaa:

  1. Äänestäjä merkitsee asetetut ehdokkaat äänestyslippuun haluamassaan järjestyksessä: parhaaksi katsomansa ehdokkaan ensimmäiseksi, toiseksi parhaaksi katsomansa ehdokkaan toiseksi jne. Äänestäjä voi halutessaan merkitä äänestyslippuun myös vähemmän nimiä kuin vaalissa on ehdokkaita.
  2. Jokainen äänestyslippu lasketaan ääneksi sille ehdokkaalle, joka on merkitty lipussa ykköseksi.
  3. Jos joku ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön eli yli puolet annetuista
  4. ykkösäänistä, on tämä voittanut vaalin.
  5. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ehdotonta enemmistöä äänistä, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas.
  6. Jokainen tämän karsitun ehdokkaan saama äänestyslippu siirretään ääneksi sille
  7. ehdokkaalle, joka on merkittynä lipussa toiselle sijalle.
  8. Jos joku ehdokkaista on nyt saanut yli puolet annetuista äänistä, hän on voittanut vaalin.
  9. Jos kukaan ehdokkaista ei edelleenkään ole saanut enemmistöä äänistä, karsitaan pois jäljellä olevista ehdokkaista vähiten ääniä saanut. Jokainen tämän karsitun ehdokkaan äänestyslippu siirretään ääneksi lipussa seuraavana olevalle ei-karsitulle ehdokkaalle. Tämä toistetaan niin monta kertaa, että joku jäljellä olevista ehdokkaista on saanut ehdottoman enemmistön äänistä.
  10. Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä kuten 7C §:ssä määritellään.
  11. Jos karsittavan ehdokkaan äänestyslipun perusteella ei voida päätellä, kenelle ääni tulisi siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken, siten kuin 7B §:n kohdassa 4 kuvataan.

 

B) Kun valittavia henkilöitä on enemmän kuin yksi, käytetään tässä ja 7C §:ssä kuvattua siirtoäänivaalitapaa.

Siirtoäänivaali etenee vaiheittain seuraavasti:

1. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määrän nimiä suosituimmuusjärjestyksessä.

2. Läpimenokynnys 

Lasketaan hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä ja sen perusteella läpimenokynnys seuraavasti: läpimenokynnys = hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä/(täytettävien paikkojen lukumäärä + 1), kahden desimaalin tarkkuudella ylöspäin pyöristäen.

3. Ääntenlaskennan ensimmäinen vaihe

Ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ehdokkaan ykkösäänet eli äänestysliput, joissa ehdokas on merkittynä ensimmäiselle sijalle. Ehdokkaat, joiden ykkösäänien määrä on sama tai suurempi kuin läpimenokynnys, tulevat valituiksi.

4. Ylijäämän siirto

Jos ääntenlaskennan ensimmäisen vaiheen jälkeen on paikkoja täyttämättä, siirretään valittujen henkilöiden äänistä syntynyttä ylijäämää.

Ylijäämä

Siirtyvä ylijäämä määritetään siten, että ehdokkaan kaikista ääntenlaskennan suoritetuista vaiheista saamasta kokonaisäänimäärästä vähennetään läpimenokynnys. Ylijäämän siirto aloitetaan suurimman äänimäärän saavuttaneesta ehdokkaasta.

Tarkasteltavat äänestysliput

Mikäli ylijäämää esiintyy ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa, tarkastellaan kaikkia ehdokkaan hyväksi ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa luettuja äänestyslippuja. Jos ylijäämää ilmenee ääntenlaskun myöhemmässä vaiheessa johtuen toisen ylijäämän siirrosta tai ehdokkaan tai ehdokkaiden karsimisesta, tarkastellaan vain sitä viimeistä joukkoa äänestyslipukkeita, jotka ovat kaikki samanarvoisia ja jotka aiheuttivat kyseisen ylijäämän.

Siirtoarvo

Yksittäisen äänestyslipun perusteella siirtyvä ylijäämä eli äänestyslipun siirtoarvo määritetään siten, että ylijäämä jaetaan tarkastelun kohteena olevien äänestyslippujen kokonaismäärällä. Siirtoarvo määritellään kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

Äänten siirtäminen

Äänestyslippuihin merkityn suosituimmuusjärjestyksen mukaisesti äänestysliput siirretään äänestyslipussa seuraavana olevan ehdokkaan hyväksi. Mikäli äänestyslipussa seuraavaksi merkitty ehdokas on jo tullut valituksi tai karsituksi, siirretään äänestysliput tätä seuraavalle jne. Jokainen siirtyvä äänestyslippu kasvattaa ehdokkaan äänimäärää äänestyslipun siirtoarvon verran. Mikäli äänestyslipun perusteella ei ylijäämää voida siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen.

5. Karsinta

Jos siirrettävää ylijäämää ei enää ole ja täytettäviä paikkoja on jäljellä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas, ja kaikki tämän äänet siirretään täydellä siirtoarvollaan muille ehdokkaille, kuten kohdassa 4 määrätään. Jos tämän jälkeen kukaan ehdokkaista ei ole ylittänyt läpimenokynnystä, karsitaan seuraavaksi vähiten ääniä saanut ehdokas.

6. Saman yhdistysjäsenen henkilöjäsenten enimmäismäärä

Mikäli säännöissä määrätty enimmäismäärä saman yhdistysjäsenen henkilöjäsenille hallituksessa täyttyy, siirretään valituksi tulleen henkilön ylijäämä, kuten kohdassa 4 määrätään. Samalla karsitaan kaikki muut ehdokkaat, joiden valituksi tulemisen tämä enimmäismäärän täyttyminen estää. Näiden ehdokkaiden äänet siirretään täydellä siirtoarvollaan muille ehdokkaille, kuten kohdassa 4 määrätään.

7. Jos ehdokkaat laskennan jossain vaiheessa päätyvät tasatilanteeseen, määritellään heidän keskinäinen järjestyksensä kuten 7C §:ssa määritellään.

8. Tätä prosessia jatketaan, kunnes kaikki täytettävät paikat on täytetty.

C) Ehdokkaiden keskinäinen järjestys tasatilanteessa

Mikäli yhdellä tai useammalla ehdokkaalla on sama äänimäärä tilanteessa, jolloin valituksi tulleita ensimmäisellä kierroksella on enemmän kuin täytettäviä paikkoja tai ensimmäisen kierroksen ylijäämää jaettaessa tai karsintatilanteessa silloin, kun ehdokkaiden hyväksi ei ole siirtynyt ylijäämää määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys heidän saavuttamiensa kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.

Ehdokkaiden päätyessä ylijäämää siirrettäessä tai karsintatilanteessa samaan äänimäärään silloin, kun heidän hyväkseen on siirtynyt ääniä määräytyy ehdokkaiden keskinäinen järjestys ääntenlaskennan aikaisemman vaiheen perusteella silloin, kun ehdokkailla vielä oli eri äänimäärä. Jos ehdokkaiden äänimäärät kaikissa ääntenlaskun vaiheissa ovat olleet samat määräytyy heidän keskinäinen järjestyksensä alkuperäisten kakkosäänten perusteella. Kakkosäänten ollessa tasan tarkastellaan ehdokkaiden saavuttama kolmosäänten määrä jne. Mikäli äänestyslippujen perusteella ei voida määrittää ehdokkaiden keskinäistä järjestystä ratkaisee ehdokkaiden keskinäisen järjestyksen arpa.

D) Liittokokouksen henkilövaalit käydään suljetuin lipuin.

 

Vaalikelpoisuus

Vaalikelpoisia hallitukseen ovat yhdistysjäsenten henkilöjäsenet ja liiton suorat henkilöjäsenet. Hallituksen jäseneksi, ei koske puheenjohtajistoa, voidaan valita korkeintaan neljä saman yhdistysjäsenen henkilöjäsentä. Jos sama henkilöjäsen kuuluu kahden yhdistysjäsenen jäsenmäärään, hänet lasketaan puolikkaana jäsenenä kumpaankin. Kolmeen kuuluva henkilöjäsen lasketaan kuhunkin 1/3-jäsenenä, neljään kuuluva 1/4-jäsenenä jne.

Sama henkilö voidaan valita hallituksen jäseneksi enintään neljäksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin. Riippumatta siitä, onko henkilö ollut hallituksen jäsen, voidaan sama henkilö valita liiton puheenjohtajaksi enintään neljäksi täydeksi toimikaudeksi peräkkäin.

Toimikausien tultua täyteen liiton puheenjohtajana toiminut henkilö voidaan valita uudelleen puheenjohtajaksi tai hallituksen jäseneksi, kun hän on ollut vähintään yhden täyden kauden poissa hallituksesta.

Muussa kuin hallituksen vaalissa voi liittokokous perustellusta syystä määritellä valittaville henkilöille kiintiöitä ⅔ enemmistöllä. Tällöin kiintiön täyttyessä sovelletaan 7B § kohdassa 6 määriteltyä menettelyä.

8 § Vaalivirkailijat

Vaalivirkailijoita on vähintään kolme. Vaalivirkailijoita on pariton määrä. Varavaalivirkailijoita on vähintään yksi.

Vaalivirkailijat eivät voi toimikautensa aikana asettua ehdolle vaaleihin, joiden järjestämiseen voidaan käyttää vaalivirkailijoita.

Yhdistyksen vaaleissa tai päätöksissä, jotka tehdään tietoliikenneyhteyden avulla ilman erillistä kokousta ovat vaalivirkailijan tehtävät seuraavat.

1. Muodostaa äänioikeusluettelo äänioikeutetuista

a. Äänioikeusluettelon sisältämien tunnisteiden avulla voidaan todeta äänioikeus

b. Tunnisteesta itsestään ei pidä pystyä päättelemään kenelle äänioikeutetuille se kuuluu

2. Muodostaa ja lähettää äänestysohjeet äänioikeutetuille

a. Tunnistetta ei pidä pystyä yhdistämään äänestäjään ohjeiden lähettämisen jälkeen

3. Ylläpitää teknistä järjestelmää, johon äänet annetaan

a. Äänestyslippu koostuu äänestäjän tunnisteesta ja ehdokkaiden järjestetystä listasta.

4.Huolehtia, että ääniliput leimataan

a. Leimatun äänilipun on löydyttävä vaalin jälkeen julkistettavista äänilipusta

b. Leima tulee palauttaa äänioikeutetulle

5. Laskea ja julkistaa tulokset

a. Äänestysliput leimoineen ovat julkisia julkistamisen jälkeen

b. Tuloksista laaditaan pöytäkirja, jonka kaikki vaalivirkailijat allekirjoittavat

6. Pitää äänioikeusluettelo ja äänestysliput salaisena tulosten julkistamiseen asti

7. Lisensoida vaaleja varten tuottamansa lähdekoodi ja muut teokset Open Source Iniatitiven hyväksymällä lisenssillä (https://opensource.org/licenses)

Vaalivirkailijat päättävät enemmistöpäätöksin käytettävät tekniset järjestelmät ja algoritmit. Valittujen ratkaisujen tulee olla yleisesti turvalliseksi uskottuja.

9 § Liiton käsittelemät puolueen asiat

Seuraavista puolueen toimintaan liittyvistä asioista on tehtävä päätös hallituksen järjestämässä erillisessä äänestystilaisuudessa tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla:

  1. Henkilöjäsenten äänivaltaisten edustajien valitseminen puoluekokoukseen; Äänioikeutettuja ovat liiton suorat henkilöjäsenet. Vaaleissa noudatetaan 7 §:ssä kuvattua vaalitapaa.
  2. Ehdokkaiden esittäminen puoluekokouksessa päätettäviin luottamustehtäviin (puolueen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä puoluehallituksen muut jäsenet, puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä puoluesihteeri). Äänioikeutettuja ovat yhdistysjäsenten henkilöjäsenet ja liiton suorat henkilöjäsenet. Kukin jäsen saa äänestää vain kerran, vaikka kuuluisi useampaan yhdistykseen. Vaaleissa noudatetaan 7 §:ssä kuvattua vaalitapaa.

Liittokokous voi tapauskohtaisesti päättää siirtää päätösvaltaa edellä mainituissa asioissa hallitukselle.


10 § Hallitus

Liittokokousten välillä liiton asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluvat liittokokouksessa valitut puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Hallitus valitsee myös yhdistykselle taloudenhoitajan ja sihteerin, joko omasta keskuudestaan tai ulkopuolelta. Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi.

 

Hallituksen tehtävät:

  1. Johtaa liiton toimintaa liittokokousten päätösten mukaisesti.
  2. Valmistella ja ohjata liiton poliittista toimintaa sekä vaalivalmisteluja.
  3. Vastata liiton varojen ja omaisuuden hoidosta sekä muusta taloudellisesta toiminnasta ja päättää lainan ottamisesta sekä takauksen antamisesta.
  4. Hyväksyä liitolle näitä sääntöjä täsmentäviä ja tarkentavia ohjesääntöjä.
  5. Hyväksyä linjapaperit.
  6. Hyväksyä yhdistysjäsenten sääntömuutokset.
  7. Hyväksyä ja erottaa liiton suorat henkilöjäsenet.
  8. Ottaa liiton palvelukseen mahdolliset toimihenkilöt, sopia heidän palkoistaan ja määritellä heidän tehtävänsä.
  9. Valmistella liittokokousten käsiteltäväksi tulevat asiat ja kutsua kokoukset koolle.
  10.  Halutessaan valita keskuudestaan työvaliokunnan jäsenet.

Hallituksen kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista.   Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja mukaan luettuna, on läsnä. Hallituksen kokoukset ovat avoimia jäsenille, ellei kokous käsiteltävien asioiden luottamuksellisuuden vuoksi toisin päätä.

Hallitus voi valita keskuudestaan työvaliokunnan. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksessa käsiteltäviä asioita ja hoitaa hallituksen antamia tehtäviä.

 

11 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat kaksi hallituksen jäsentä tai hallituksen valtuuttamaa henkilöä yhdessä siten, että vähintään toinen on puheenjohtaja, ensimmäinen varapuheenjohtaja, toinen varapuheenjohtaja, taloudenhoitaja tai sihteeri.

 

12 § Tilikausi, tilinpäätös ja toiminnantarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Liiton tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Tilinpäätös, tilit, toimintakertomus ja hallituksen kokousten pöytäkirjat on toimitettava toiminnantarkastajalle maaliskuun loppuun mennessä. Toiminnantarkastajan on jätettävä toiminnantarkastuskertomus hallitukselle neljän viikon kuluessa.

 

13 § Periaateohjelma

Yhdistyksen ja sen hallituksen toimintaa ohjaa periaateohjelma. Hallitus valmistelee yhteistyössä jäsenistön kanssa pohjaesityksen periaateohjelmasta liittokokoukselle hyväksymistä varten.

Hallitus käynnistää uuden periaateohjelman valmistelun siten, että yhdistyksen uuden periaateohjelman perusteella voidaan tehdä esityksiä puolueen periaateohjelmaan sisällytettäväksi. Uuden periaateohjelman valmistelu käynnistetään myös liittokokouksen päättäessä niin.

14 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä liittokokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Sääntöjen muuttamiseen vaaditaan puolueen hyväksyntä.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi siirretään sen varat puolueelle käytettäväksi yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen